Asiakasväkivallan muodot, ennakointi ja ennaltaehkäisy : tapaustutkimus lastensuojelun sijaishuoltoyksiköstä
1.08 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1039
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkimukseni käsittelee lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden työssään
kohtaamia vaaratilanteita, väkivallan uhkaa ja väkivaltaa. Aiheena on siis
työntekijöiden kohtaama asiakasväkivalta lastensuojelun sijaishuoltoyksikössä.
Tarkoituksena on tarkastella yksiköiden toimintaa ja mahdollisuuksia kehittää
työyhteisön ja työntekijöiden toimintaa uhkaavissa tilanteissa. Aihetta on tärkeää
tutkia, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla koettu väkivalta on noussut sosiaalialan
työturvallisuusuhaksi jo 1980-luvulla ja on kaikista eri väkivallan muodoista ainoa,
jonka määrä on kasvanut siitä aina 2000-luvulle asti.
Tutkielma on menetelmältään laadullinen tutkimus. Sen aineisto koostuu erään
lastensuojelun sijaishuoltoyksikön kahdeksan eri erityis- ja vaativahoitoisten lasten
osaston työntekijöiden vuoden 2018 aikana tekemistä vaaratilanneilmoituksista.
Analyysimenetelmänä käytän teorialähtöistä temaattista sisällönanalyysia hyödyntäen
aiempaa tutkijoiden luomaa teoreettista viitekehystä väkivaltatilanteiden
ennakoinnista. Ennakointikeinot ovat viitekehyksen mukaan jaoteltu rakenteellisen
tason, tilanteellisen tason ja yksilötason keinoihin. Jaottelen tutkimuksen aineiston
näiden teemojen pohjalta ja etsin työntekijöiden näkemyksiä asiakasväkivallan
ennaltaehkäisystä. Tutkimuksessa olen kiinnostunut seuraavista kysymyksistä.
Millaisena asiakasväkivalta näyttäytyy yksikössä vaaratilanneilmoitusten
perusteella? Miten tilanteissa näkyy työntekijöiden ennakointi ja ennaltaehkäisy
rakenteellisella tasolla, tilanteellisella tasolla ja yksilötasolla?
Väkivalta on tutkimuksen mukaan osastoilla yleistä, mutta väkivallan määrä vaihteli
paljon osastoittain. Väkivaltatilanteet liittyivät myös usein yksittäisten nuorten
toimintaan. Väkivalta oli vaaratilanneilmoitusten perusteella useammin fyysistä kuin
henkistä. Kaikki fyysinen väkivalta oli sijaishuollossa asuvien nuorten aiheuttamaa
eikä raporteista juuri käynyt ilmi ulkopuolista uhkailua. Väkivallan seuraukset olivat
useammin fyysisiä kuin psyykkisiä.
Rakenteellisella tasolla suurimpana väkivaltaa ehkäisevänä keinona pidettiin riittäviä
resursseja. Tilanteellisella tasolla korostuivat ympäristön turvallisuus, säännöt ja
yhteistyö. Yksilötasolla työntekijät kirjoittivat vuorovaikutuksesta, koulutuksesta ja
menetelmäosaamisesta, nuorten provosoinnin välttämisestä sekä henkilökohtaisista
piirteistä, jotka liittyvät väkivallan syntymiseen.