Covid-19-rokotus sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuvana velvoitteena

dc.contributor.authorKenttä, Sonja
dc.contributor.departmentfi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law|
dc.contributor.facultyfi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law|
dc.contributor.studysubjectfi=Oikeustiede, ON/OTM-tutkinto|en=Law, Studies for Bachelor/Master of Laws Degree|
dc.date.accessioned2025-05-21T21:31:24Z
dc.date.available2025-05-21T21:31:24Z
dc.date.issued2025-05-19
dc.description.abstractTämän tutkimuksen aiheena on vuonna 2022 voimassa ollut tartuntatautilain 48 a § ja sen ilmaisema sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuva covid-19-rokotetta koskeva edellytys. Lain nojalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joihin liittyi lähikontaktin aiheuttama tartuntariski riskiryhmään kuuluville asiakkaille ja potilaille sai vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla ei ole rokotussuojaa covid-19 tautia vastaan. Väliaikainen pandemian kontekstissa säädetty lainkohta herätti julkisuudessa kiivasta keskustelua ja mediassa säännökseen viitattiin useasti myös “pakkorokotuksena”. Tutkimuksen tavoitteena on erityisesti selventää rokotevelvoitteen oikeudellista luonnetta työntekijän näkökulmasta sekä tarkastella säännöksen vaikutuksia työntekijän oikeudelliseen asemaan. Tutkimusmenetelmä on lainopillinen ja tarkoituksena on selvittää tartuntatautilain 48 a §:n tulkintaa ja sen taustalla olevia oikeudellisia perusteita ja systematiikkaa. Työntekijöihin kohdistuvana velvoitteena rokotussuojaa koskeva edellytys liittyy kiistatta kiinteästi henkilöstön perusoikeuksiin, mikä korostaa sääntelyn välttämättömyyden, oikeasuhtaisuuden ja perusoikeusarvioinnin merkitystä. Tutkimuksen lähdeaineistona on hyödynnetty erityisesti lain valmistelumateriaalia sekä ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytäntöä säännöstä koskien. Tutkimus osoittaa, että sääntelyn taustalla vaikuttavana keskeisenä tavoitteena on väestön terveyden suojaaminen ja julkisen vallan velvollisuus edistää väestön terveyttä. Päämääriä voidaan pitää myös valtiosääntöoikeudelliselta kannalta erittäin painavana perusteena myös perusoikeuksiin puuttumiselle. Toistaiseksi voimassa olevan tartuntatautilain 48 §:n rinnalla kyseessä ei ollut luonteeltaan kokonaan uudenlainen velvoite, mutta velvoitetta voidaan pitää työntekijän kannalta pidemmälle menevänä säännöksen mahdollistamien työntekijään kohdistuvien työoikeudellisten seuraamusten vuoksi. Kyse ei kuitenkaan ollut henkilöstölle pakollisesta rokotteesta.
dc.format.extent37
dc.identifier.olddbid198399
dc.identifier.oldhandle10024/181437
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/4215
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025052150078
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/181437
dc.subjectrokotevelvoite, tartuntatautilaki, sosiaali- ja terveydenhuolto, pandemiat
dc.titleCovid-19-rokotus sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöihin kohdistuvana velvoitteena
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
ON_tutkielma_Kentta_Sonja_2025.pdf
Size:
593.01 KB
Format:
Adobe Portable Document Format