Hartiapankilla hyveellistä kansalaisuutta rakentamassa. : Suomalaiset 2000-luvun alun omakotitalorakentajat ja 1900-luvun omakotitaloaatteen perintö.

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorHolmberg, Taija
dc.contributor.departmentfi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Sosiologia|en=Sociology|
dc.date.accessioned2024-09-04T21:03:18Z
dc.date.available2024-09-04T21:03:18Z
dc.date.issued2024-08-05
dc.description.abstractSuomalaisessa kulttuurissa omakotitalolla on merkittävä asema. Sankarillisen materialismin kaudeksi kutsuttu sotien jälkeinen jälleenrakennus tehtiin pääasiassa omakotitaloja rakentamalla ja edelleen omakotitalo on asumisbarometrien mukaan monen suomalaisen haaveena. Opinnäytteessä tarkastellaan, millaista modernia ja millaista kansalaisuutta omakotitalo representoi ja miten yhteiskunnalliset luokkarakenteet, sukupuoliroolit ja tuottava valta kytkeytyvät omakotitalon käsitteeseen. Aineistonani käytän 2000-luvun alun rakennusboomin eli ns. Nurmijärvi-ilmiön aikakautena ilmestynyttä, omakotitalon rakentamista käsittelevää tietokirjallisuutta. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä muotoutuneen omakotitaloaatteen syntyä. Se kumpusi puutarhakaupunkiaatteesta, työväen asuntokysymyksestä sekä aikakauden väestönkehitystä ja -laatua painottaneesta ajattelusta. Siihen vaikutti myös funktionalismi, joka Suomessa sai ilmiasunsa lamellitalojen lisäksi juuri omakotitalojen rakentamisena. Ensimmäisessä osassa asumista ja omakotitaloa tarkastellaan osana vallan, uusintamisen, sukupuolen, kansalaisuuden ja luokan kehikkoa. Jälkimmäisessä osassa kuvataan, miten edellä hahmotettu omakotitaloaate ja funktionalismin perintö näkyvät 2000-luvun omakotitalon rakennuttajien kertomuksissa. Kirjoittajat reflektoivat suhdettaan modernismin perinteeseen, osoittavat sen tuntemuksella hyvää kulttuuritahtoa sekä rakentavat hyveellistä kansalaisuutta. He suunnistavat luokkaerontekojen hienovaraisessa kentässä sisustusvalintoja tehdessään, ja kesken rakennusprosessin huomaavat omaksuneensa perinteiset sukupuolien roolit. Keskittyneen rakennusalan ja työmailla käytävät valtakamppailuista kirjoittajat selviävät hartiapankkimyyttiin ja jälleenrakennuskaudella hyödynnettyyn korvenraivaajamyyttiin turvautuen. Aineistossa asumista ja omakotitalon rakennusta käsitteellistetään tavoilla, jotka tulevat ymmärretyiksi vain 1900-luvun omakotitaloaatteen ja funktionalismin perintöä vasten tarkasteluna.
dc.format.extent96
dc.identifier.olddbid195895
dc.identifier.oldhandle10024/178944
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/19029
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024090469141
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/178944
dc.subjectOmakotitalo, rakentaminen, omakotitaloliike, modernismi, funktionalismi, sukupuoli, yhteiskuntaluokka
dc.titleHartiapankilla hyveellistä kansalaisuutta rakentamassa. : Suomalaiset 2000-luvun alun omakotitalorakentajat ja 1900-luvun omakotitaloaatteen perintö.
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Holmberg_Taija_opinnayte.pdf
Size:
722.1 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)