Syyttömyysolettama suomalaisessa rikosprosessissa

Abstract

Tutkielman aiheena on syyttömyysolettama suomalaisessa rikosprosessissa, ja sen tavoitteena on ymmärtää tämän periaatteen tulkintaa ja sisältöä. Tutkimuskohde on kiinnostava erityisesti siitä syystä, että syyttömyysolettaman sisältöä ei ole onnistuttu vakiintuneesti määrittelemään kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa. Koska periaate pohjautuu pitkälti Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön, sen määrittely muuttuu oikeuskäytännön kehittyessä. Tutkielman tavoitteena onkin ollut selvittää periaatteen ajantasainen sisältö lainopillisen tutkimusmenetelmän avulla. Aihetta koskevat eurooppalaiset oikeuslähteet ovat laajentuneet vuonna 2016 voimaan tulleen syyttömyysolettamadirektiivin myötä. Tutkielmassa on arvioitu myös tämän direktiivin täytäntöönpanoa Suomessa ja puhtaasti kotimaisten syyttömyysolettamaa koskevien oikeuslähteiden riittävyyttä direktiivin valossa. Direktiivin täytäntöönpanon osalta olen löytänyt ongelmia erityisesti viranomaisten syyttömyysolettamaa loukkaavien julkisten lausumien osalta. Tutkielman pohjalta voidaan tehdä johtopäätökset myös siitä, että puhtaasti kotimainen syyttömyysolettamaa koskeva sääntely on puutteellista, koska se löytyy ainoastaan esitutkintalaista, vaikka syyttömyysolettama pitäisi tulkita koko rikosprosessin kattavaksi periaatteeksi. Periaatteen soveltumisalan laajentuminen onkin yksi tutkielman havainnoista, sillä syyttömyysolettamaa on vanhemmassa kirjallisuudessa tulkittu lähinnä tuomioistuinkeskeisesti. Syyttömyysolettaman keskeisin haaste on kotimaisen sääntelyn niukkuus, joka aiheuttaa mielestäni vaaran siitä, ettei periaatetta sovelleta johdonmukaisesti. Siten keskeisin ratkaisuehdotuksen on, että kotimainen sääntely muutetaan vastaamaan syyttömyysolettamadirektiiviä ja että syyttömyysolettamaa koskeva sääntely sisällytetään pääpiirteissään esitutkintalain lisäksi joko perustuslakiin tai lakiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa. Tällä hetkellä rikosprosessin keskeisimpänä lähtökohtana pidettävän syyttömyysolettaman sisällön määrittäminen edellyttää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön perehtymistä.