An Institutional Approach to Internationalization : Focus on Finnish SMEs in the Renewable Energy Industry
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
The aim of the thesis is to examine how regulative institutions reflect the internationalization of Finnish SMEs in the renewable energy industry. The purpose of the thesis is twofold: to support Finnish renewable energy SMEs in their internationalization attempts, and to offer institutional organizations insights on how they could provide institutional support and knowledge to advance their internationalization.
The theoretical framework of the thesis is built in two parts. First, SME internationalization focuses on networks and resources, such as knowledge and entrepreneurship. Second, the institutional business environment is approached through institutional theory. Nonmarket institutions are discussed, focusing on political institutions, regulatory agencies, and standards agencies. SME internationalization is examined through institutional networks and institutional resources.
A qualitative research design is applied in the thesis. The empirical data was collected using ad-hoc and snowball sampling strategies in four long thematic interviews during March-July 2020. The data was analyzed in a qualitative and interpretative manner using coding and categorizing. As main limitations of the thesis, the generalizability and the validity of the conclusions are discussed, especially due to the rather small amount of empirical data.
As main conclusions, the thesis proposes that Finnish SMEs internationalizing their business activities in the renewable energy industry could paddle through the political, legal and social swamps by using nonmarket strategies. In the case of an excessively complicated or irrelative regulation in the renewable energy industry, through lobbying SMEs may succeed in having the specific regulation revised. In this manner, SMEs might be able to drive legislation to a mutually beneficial direction, and ultimately, may slow down climate change. The thesis encourages cooperation between companies or the emergence of a clear institutional organization for SMEs to overcome regulative barriers in their internationalization attempts, especially regarding legal aid and institutional support in critical expertise areas. Furthermore, by investing in the brand of Finland and making its local industry more known internationally, institutional organizations could provide institutional support to all Finnish SMEs internationalizing their business activities.
Tutkielman tavoite on tarkastella, miten regulatiiviset instituutiot peilaavat suomalaisten pk-yritysten kansainvälistämistä uusiutuvan energian alalla. Tutkielman tarkoitus on kaksiosainen: tukea suomalaisten uusiutuvan energian pk-yrityksien kansainvälistämistä, mutta myös ehdottaa institutionaalisille organisaatioille näkemyksiä, kuinka he voivat tarjota institutionaalista tukea ja tietoa kansainvälistämisen edistämiseksi.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa pk-yritysten kansainvälistyminen käsittelee verkostoja ja resursseja, kuten tietoa ja yrittäjyyttä. Toisessa osassa institutionaalista liiketoimintaympäristöä lähestytään institutionaalisen teorian avulla. Markkinoiden ulkopuolisia instituutioita tarkastellaan keskittymällä poliittisiin instituutioihin, sääntelyvirastoihin ja standardointivirastoihin. Pk-yritysten kansainvälistymistä tutkitaan institutionaalisten verkostojen ja institutionaalisten resurssien näkökulmasta.
Tutkielmassa sovelletaan kvalitatiivista tutkimusmallia. Empiirinen aineisto kerättiin ad hoc - ja lumipallonäytteenottostrategialla neljässä pitkässä temaattisessa haastattelussa maalis-heinäkuussa 2020. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella ja tulkitsevalla tavalla hyödyntämällä koodausta ja kategorisointia. Tutkielman arvioinnissa tarkastellaan luotettavuutta ja merkittävimpiä rajoituksia, jotka ovat johtopäätöksien yleistettävyys ja oikeellisuus, etenkin suhteellisen pienen empiirisen aineiston seurauksena.
Tärkeimpinä johtopäätöksinä tutkielma ehdottaa, että suomalaiset pk-yritykset, jotka kansainvälistävät liiketoimintaansa uusiutuvan energian alalla, voivat meloa poliittisten, oikeudellisten ja sosiaalisten soiden läpi käyttämällä markkinoiden ulkopuolisia strategioita. Tilanteissa, joissa uusiutuvan energian alan sääntely on liian monimutkainen tai epäolennainen, pk-yritykset voivat lobbauksen avulla onnistua tarkistuttamaan kyseisen regulaation. Näin pk-yritykset saattavat kyetä ajamaan lainsäädäntöä molempia osapuolia hyödyttävään suuntaan ja lopulta hidastamaan ilmastonmuutosta. Tutkielma kannustaa yritysten väliseen yhteistyöhön tai selkeän institutionaalisen organisaation luomiseen regulaatioesteiden poistamiseksi, jotta pk-yritykset saisivat kansainvälistymisessä erityisesti oikeudellista apua ja institutionaalista tukea kriittisillä osaamisalueilla. Lisäksi investoimalla Suomen brändiin ja pyrkimällä saamaan suomalaisen teollisuuden kansainvälisesti tunnetuksi institutionaaliset organisaatiot voisivat tarjota institutionaalista tukea kaikille suomalaisille pk-yrityksille, jotka kansainvälistävät liiketoimintaansa.