Seurannan vaikuttavuus alkujaan lievän mitraalivuodon hoidossa Tyks Sydänkeskuksessa 2004–2019

Abstract

Tutkimuksen tausta: Mitraaliläpän vuoto on aikuisten toiseksi yleisin läppävika kehittyneissä maissa. Maailmanlaajuisesti mitraalivuodon esiintyvyys kaikissa ikäryhmissä on 2–3 %. Lievää mitraalivuotoa sairastavia potilaita on hyvin paljon ja mitraalivuoto yleistyy iän myötä. Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää onko seurannalla suotuisaa vaikutusta lievien mitraalivuotopotilaiden ennusteen kannalta. Menetelmät: Tutkimuksessa kävimme läpi 229 Tyks Sydänkeskuksen alkujaan lievää mitraalivuotoa sairastavan potilaan potilastietokantamerkinnät ja seurasimme, miten heidän tautinsa etenivät ja moniko joutui läppätoimenpiteeseen. Potilaat olivat aloittivat seurantansa Tyks Sydänkeskuksessa 2004-2019 aikana. Tulokset: Seurannan viimeisessä ECHO-lausunnossa 71,9 % (n=164) läppävioista oli pysynyt lievinä, 10,1 % (n=23) oli edennyt keskivaikeiksi, 3,5 % (n=8) oli edennyt vaikeiksi, 3,9 % (n=9) ei ollut gradeerattu, 8,8% (n=20) oli lievä-keskivaikeita ja 1,8% (n=4) oli keskivaikea-vaikeita. Leikkaukseen päätyi 9 potilasta, joista 6 oli oireisia ennen leikkausta NYHA-asteikolla. Ejektiofraktio oli säilynyt seitsemällä, yhdellä se oli lievästi alentunut ja yhdellä merkittävämmin. 34 potilasta kuoli seurannassa, heidän keskimääräinen kuolin ikänsä vastasi suomalaista keskimääräistä eliniän odotetta (miehet 80v, naiset 82,5v tutkimuksessa). Pohdinta: Nyt tehdyn tutkimuksen perusteella lievien mitraalivuotojen seurantaa voisi harventaa, tai jopa lopettaa kokonaan. Tällöin hoitosuositukset olisivat enemmän linjassa American Heart Associationin ja European Society of Cardiologyn hoitosuositusten kanssa. Kertaalleen diagnosoitu mitraalivuoto ilmankin seurantaa voi toimia kliinikolle vihjeenä, kun potilaalle tulee uutena oireena hengenahdistusta, jolloin diagnostiikasta aiheutuvaa viivästystä leikkaushoidolle vuodon pahentuessa ei samalla tavalla syntyisi.