RUOTUPATALJOONAN MUSIIKKITOIMINTA VAASASSA 1856 – 1868

Abstract

Tutkin työssäni, miten ruotupataljoona oli musiikillisesti kuultavissa aikalaisilleen Vaasassa vuosina 1854-1868. Todistuskappaleeksi jälki musiikillisesta toiminnasta on jäänyt nuottikirjoina, joita käytän työni keskeisinä lähteinä. Lähteistäni ei yksityiskohtaisesti selviä millaiset soittimet soittokunnalla oli, mutta pohdin tätä nuottikirjojen kokoonpanon perusteella. Kirjojen ohjelmiston olen luetteloinut liitteeksi. Nuottikirjoissa on myös joitakin nimiä ja päiväyksiä. Melko runsaasti aikalaiskuvausta toiminnasta on säilynyt paikallisissa sanomalehdissä, joista selviää miten musiikki liittyi pataljoonan kaupunkilaisille näkyvään toimintaan. Tavanmukaiseksi näyttää lisäksi muodostuneen se, että soittokunta soitteli kesäretkien yhteydessä ulkoilmassa; lehdissä kerrotaan esiintymisistä kirkossa ja hyväntekeväisyystarkoituksissa, muiden muassa Suomen sodan veteraanien hyväksi. Organisaatiosta kirjoitetuista teksteistä olen saanut tietoja soittajien virallisesta asemasta ja toiminnasta sen puitteissa. Olen koonnut luettelon soittajista ja heidän palvelusajoistaan. Musiikkitoimintaa rahoitti sotilasorganisaation ulkopuolinen upseereiden musiikkikassa, joka muun muassa hankki soittajien soittimet ja palkkasi soittokuntatoiminnan johtajaksi ruotsalaissyntyisen muusikon Bror Wilhem Palinin, josta tuli monipuolinen kulttuuritoimija paikkakunnalle. Työlläni osoitan, että sotilasorganisaation aikaansaama musiikkitoiminta oli varsin laajaa ja perustui vaskikokoonpanoon. Samaan järjestelmään kuuluneita ruotupataljoonia toimi Suomessa kaikkiaan yhdeksän. Vaasassa toiminnan jatkumista tavoiteltiin sotaväkijärjestelmän hajottamisen jälkeen kaupungin kustantamana.