Suomalaisten eläkepoliittiset näkemykset 2019–2021

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten eläkepoliittisia näkemyksiä vuosina 2019–2021. Ikääntyvä väestö ja hidastunut talouskasvu aiheuttavat paineita eläkejärjestelmille. Luottamus ja järjestelmän nauttima legitimiteetti ovat keskeisiä asioita järjestelmän toimivuutta ja tulevaisuutta tarkasteltaessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä määrin suomalaiset luottavat Suomen eläkejärjestelmään, eläkkeiden tulevaisuuteen, eläkkeiden riittävyyteen sekä maksutaakan oikeudenmukaiseen jakautumiseen ikäluokkien välillä. Sen lisäksi tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, miten suomalaiset suhtautuvat erilaisiin eläkejärjestelmän rahoitusta vahvistaviin keinoihin. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään, mitkä yksilötason tekijät selittävät eroja luottamuksessa eläkejärjestelmän eri osa-alueita kohtaan sekä erilaisten eläkejärjestelmän rahoitusta vahvistavista keinojen kannatusta. Tämä tutkimus pohjaa teorioihin luottamuksesta ja ikääntyvän väestön aiheuttamista paineista järjestelmälle sekä yksilötason asennetutkimukselle. Tässä tutkimuksessa luottamuksen käsitteellä viitataan institutionaaliseen luottamukseen, jolla tarkoitetaan poliittisen luottamuksen yhtä ilmentymää, luottamusta yhteiskunnan instituutioihin.

Tutkimuksen aineistona käytetään Eläkebarometria vuosilta 2019–2021. Eläkebarometri on vuosittain julkaistava kyselytutkimus, jossa kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä eläketurvasta. Tutkimuksen empiirinen tarkastelu perustuu määrällisille monimuuttujamenetelmille. Analyysit toteutetaan ristiintaulukoinnilla ja lineaarisella regressioanalyysilla.

Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia on, että suomalaisten luottamus eläkejärjestelmää kohtaan on melko korkeaa ja vakaata vuodesta toiseen. Näkemykset eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta eri ikäluokkien välillä sekä käsitys eläkkeiden riittävyydestä ovat hieman kielteisempiä kuin näkemykset eläkejärjestelmän kestävyydestä tulevaisuudessa. Erityisesti vanhemmat ikäluokat luottavat eläkejärjestelmään ja ovat näkemyksissään myönteisempiä kuin nuoremmat ikäluokat. Naisten luottamus eläkejärjestelmää kohtaan on puolestaan varauksellisempaa kuin miesten. Sosioekonomiset tekijät selittävät eroja näkemyksissä vain heikosti. Tutkimuksessa havaittiin myös, että suomalaiset pitävät eläkejärjestelmää kannatettavana ja ovat valmiita nostamaan eläkemaksuja, jotta järjestelmää voidaan ylläpitää myös jatkossa. Eläkkeiden leikkaamiseen sekä nykyisiltä että tulevilta eläkeläisiltä suhtaudutaan sen sijaan kielteisesti.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että luottamus tai järjestelmän legitimiteetti eivät ole vaarassa, mutta luottamus ei jakaudu eri väestöryhmissä tasaisesti. Tämä tutkimus tarjoaa täydentävän näkökulman suomalaisen eläkejärjestelmän legitimiteettiä koskevaan keskusteluun ikääntyvän väestön kontekstissa.