Hirvensalon ilmanlaadun tarkastelu aktiivisen magneettisen biomonitoroinnin avulla keväällä 2015

dc.contributor.authorNiemi, Heidi
dc.contributor.departmentfi=Maantieteen ja geologian laitos|en=Department of Geography and Geology|-
dc.contributor.facultyfi=Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta|en=Faculty of Science and Engineering|-
dc.contributor.studysubjectfi=Maantiede|en=Geography|-
dc.date.accessioned2018-11-12T13:40:41Z
dc.date.available2018-11-12T13:40:41Z
dc.date.issued2018-11-12
dc.description.abstractIlmanlaatuun vaikuttavat ilmansaasteet ovat peräisin luonnollisista (esim. tulivuorenpurkaukset) ja antropogeenisistä lähteistä (esim. liikenne). Yleisimpiä kaupunki-ilmanlaatuun vaikuttavat ilmansaasteita ovat hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NOX) sekä (magneettinen) PM (particle matter). Ympäristömagneettisten menetelmien avulla voidaan tutkia magneettisten partikkelien määrää näytteessä käyttämällä magneettista massaspesifistä suskeptibiliteettiarvoa primääri-indikaattorina alueen ilmanlaadusta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Hirvensalon saaren ilmanlaatua kevään 2015 katupölykauden aikana aktiivisen magneettisen biomonitoroinnin avulla, missä alun perin puhtaalta tausta-alueelta peräisin olevia (in situ) lajeja vietiin altistumaan tutkimusalueelle. Tämä mahdollistaa spatiaalisesti tarkemman ilmanlaatututkimuksen teon, sillä Turun kaupungissa ilmanlaatua tarkkaillaan pääasiassa automaattisilla ilmanlaatu- ja sääasemilla, jolloin yhden mittausaseman tulos yleistetään laajalle alueelle. Aktiivinen magneettinen biomonitorointi tehtiin käyttäen soveltavasti Suomessa standardoitua sammalpallomenetelmää (SFS5794), jossa käytettiin materiaaleina Sphagnum papillosum -sammalta sekä ensimmäistä kertaa kattavasti koko tutkimusalueella Filtrete GS-100 -allergiasuodatinkangasta. Magneettisten massaspesifisten suskeptibiliteettiarvojen perusteella suodattimet toimivat sammalten tavoin onnistuneesti partikkelikeräiminä. Suodattimet vaikuttavat kuitenkin keräävän etenkin runsaskuormitteisilla alueilla (vilkasliikenteiset tiet, asutuskeskukset) enemmän ja vaihtelevamman kokoisia magneettisia partikkeleita. Kuitenkin Hirvensalon yleisilmanlaatu on melko hyvä; molempien näytemateriaalin magneettiset massaspesifiset suskeptibiliteettiarvot ovat suurimmilta osin alhaisempia kuin Kauppatorin tausta-arvot. PLI-arvojen perusteella Hirvensalon ilmanlaatu vastaa Ruissalon tausta-arvoa vain saaren metsäisillä alueilla, kun taas poistumisreittien (Satavan silta), teiden ja asutuskeskusten kohdalla ilman saastuneisuus on jonkin verran suurempaa. Hystereesiparametrien, Day plot -diagrammin, SEM-kuvien ja alkuaineanalyysien perusteella pääasiallinen ilmansaastelähde Hirvensalossa on liikenne, josta ovat peräisin kulmikkaat molempien näytemateriaalien kohdalla paljon alumiinia ja rautaa sisältävät magneettiset partikkelit.-
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid163076
dc.identifier.oldhandle10024/146269
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/6832
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146269
dc.titleHirvensalon ilmanlaadun tarkastelu aktiivisen magneettisen biomonitoroinnin avulla keväällä 2015-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|-

Tiedostot