Tila haltuun! – Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen
| dc.contributor.author | Tanja Vauhkonen | |
| dc.contributor.author | Mari Poikolainen | |
| dc.contributor.author | Tuija Lehtonen | |
| dc.contributor.author | Minna Lakkala | |
| dc.contributor.author | Johanna Eloranta | |
| dc.contributor.author | Minna Rasila | |
| dc.contributor.author | Yrjö Lappalainen | |
| dc.contributor.author | Tapani N. Liukkonen | |
| dc.contributor.author | Terhi Tapaninen | |
| dc.contributor.author | Heli Kamppari | |
| dc.contributor.author | Anni Itähaarla | |
| dc.contributor.author | Juho Pääkylä | |
| dc.contributor.author | Lauri Järvenpää | |
| dc.contributor.author | Heli Trapp | |
| dc.contributor.author | Heli Kamppari | |
| dc.contributor.author | Ismo Rakkolainen | |
| dc.contributor.author | Timo Korkalainen | |
| dc.contributor.author | Jussi Okkonen | |
| dc.contributor.author | Tuomas Mäkilä | |
| dc.contributor.organization | fi=Areal Research and Development (ARD)|en=Areal Research and Development - ARD| | |
| dc.contributor.organization | fi=Technology Research Center TRC|en=Technology Research Center TRC| | |
| dc.contributor.organization-code | 1.2.246.10.2458963.20.29451938632 | |
| dc.contributor.organization-code | 1.2.246.10.2458963.20.58905910210 | |
| dc.contributor.organization-code | 2609020 | |
| dc.contributor.organization-code | 2609021 | |
| dc.contributor.organization-code | 2609060 | |
| dc.contributor.organization-code | 2609062 | |
| dc.converis.publication-id | 2671930 | |
| dc.converis.url | https://research.utu.fi/converis/portal/Publication/2671930 | |
| dc.date.accessioned | 2025-08-28T01:51:23Z | |
| dc.date.available | 2025-08-28T01:51:23Z | |
| dc.description.abstract | <p> Mitä on virtuaalinen oppiminen? Käsite ja ilmiö ovat laajoja, osittain rajoiltaan hahmottomia<br /> ja voivat näin ollen viestiä tulkitsijoilleen eri asioita. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä<br /> -hanke (Euroopan sosiaalirahasto, ESR) vastaa tarpeeseen selvittää virtuaalisen suomen<br /> oppimisen mahdollisuuksia sekä avata ilmiötä ja käsitteitä sen ympärillä. Hankkeen<br /> toteutuksessa yhdistyy alun perin kahden eri hankesuunnitelman ja näkökulman sisältöjä.<br /> Suunnitelmista toinen painottui avoimen monen käyttäjän ympäristön suunnitteluun ja toinen<br /> yksinpelattavan pelin suunnitteluun. Hankkeen tavoite oli koota eri näkökulmia edustavia<br /> tahoja työstämään virtuaalisten oppimisympäristöjen hyviä käytäntöjä, kerätä kokemuksia<br /> suomen kielen virtuaalisen oppimisympäristön toteuttamisesta ja laatia suosituksia virtuaalisesta<br /> suomen kielen oppimisesta. Tila haltuun! -suositusraportti käsittelee laajasti erilaisia<br /> mahdollisia toteuttamistapoja; hankkeessa saatiin arvokasta sisältöä suosituksiin pienimuotoisen<br /> yksinpelattavan pelidemon tuotantoprosessin avulla.<br /> Suosituksia työstänyt hankeverkosto koostui tutkimusorganisaatioista ja käytännön toimijoista<br /> pedagogiikan, kotoutumisen, kielenoppimisen, suomi toisena kielenä -opetuksen sekä<br /> pelillisen ja virtuaalisen oppimisen kehityksen parista. Hanketta koordinoi Turun yliopiston<br /> Brahea-keskuksen Kehittämispalvelut ja verkostossa olivat mukana Turun yliopiston Braheakeskuksen<br /> Tekniikan tutkimuskeskus, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopiston<br /> Informaatiotieteiden yksikkö, Axxell Oy, Jyväskylän yliopiston Kielikeskus, Heuristica Oy,<br /> PragmatIQ Oy ja Ubiikki Oy. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus koordinoi suositusraportin<br /> työstämistä. Hankkeen moniammatillisessa ja -toimijaisessa yhteistyössä on ollut mahdollista<br /> oppia yhdessä: käytännössä tämä suositusraportti kiteyttää lukijalle, mitä opimme eri<br /> näkökulmia yhdistämällä lähes vuoden kestävän matkamme varrella virtuaalisen oppimisympäristön<br /> toteuttamisesta. Suositusraportin eri luvuissa on haluttu säilyttää kirjoittajien käden<br /> jälki ja ääni, monimuotoisuus, minkä vuoksi kaikkia tyylejä ei ole yhtenäistetty. Kirjoittajat<br /> näkyvät lukujen yhteydessä joko alalukujen sisällön mukaisessa tai tekijäjärjestyksessä. Kirjoitusprosessissa<br /> koko hankeverkosto on vapaasti kommentoinut ja tukenut kaikkien lukujen<br /> työstämistä. Voit tutustua kirjoittajiin tarkemmin suositusraportin Tekijät-osassa.<br /> Suositusraportin aluksi Käsiteavain esittelee lukijalle lyhyesti suositusten keskeisimmät käsitteet.<br /> Laajemmat kuvaukset näistä käsitteistä ja myös muita eri sisältöihin liittyviä käsitteitä<br /> löytyy kunkin sisältöluvun alta. Alun perin kokosimme käsitteitä arviointikriteerien näkökulmasta:<br /> mitkä asiat olisi hyvä ottaa huomioon virtuaalista oppimisympäristöä suunniteltaessa.<br /> Arviointinäkökulman sijaan Käsiteavain kokoaa yhteen ja avaa lukijalle tärkeimmät käsitteet.<br /> Suosituksien luku 9 kokoaa yhteen (arviointikriteerien kaltaisia) asioita, joita on huomioitava<br /> virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.<br /> Suomeen muutetaan monista syistä ja muuttajien taustat ovat keskenään erilaiset. Jokaisella<br /> kotoutujalla on oma yksilöllinen polkunsa suomenkieliseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.<br /> Luku 1 Miksi suomenoppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja? käsittelee kotoutumista ja niitä<br /> haasteita, joita kohdataan kotoutumiskoulutuksen arjessa. Luku taustoittaa niitä tilanteita,<br /> joissa virtuaalisista oppimisympäristöistä voi olla hyötyä kotoutumiseen ja kielen oppimiseen<br /> luokkaopetuksen rinnalla tai sen asemesta.<br /> Luvussa 2 Pedagoginen perusta kielenoppimisessa tarkastellaan nykytutkimuksen valossa<br /> käsityksiä kielenoppimisesta sekä siihen liittyen kielenoppimisen pedagogista perustaa ja<br /> keskeisiä käsitteitä. Lisäksi luku esittelee lähdekirjallisuuden avulla tutkimustuloksia pelillis7<br /> ten ja avointen teknologiaympäristöjen käyttämisestä kieltenopetuksessa. Kielenoppiminen<br /> teknologian tuella on yksi soveltavan kielitieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja tarkastellaan<br /> eri näkökulmista esimerkiksi käytännön teknologisia ratkaisuja ja pedagogisia kokeiluja sekä<br /> teoreettisia ilmiöitä kielenoppimisessa.<br /> Luku 3 Avoimien virtuaaliympäristöjen opetuskäytön mahdollisuuksia nostaa esiin avoimien<br /> virtuaaliympäristöjen mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien suomen kielen sekä työelämä-<br /> ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita voivat olla muun muassa vuorovaikutteisuus<br /> ja viestintävälineet, tilallisuus, jaettu läsnäolon tunne (co-presence), visualisointi, immersio,<br /> simulointi ja kontekstualisointi sekä avatar ja identiteettikokeilut.<br /> Luku 4 Pelillisyyden mahdollisuudet käsittelee pelillisyyden mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien<br /> suomen kielen sekä työelämä- ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita ovat esimerkiksi<br /> tarinallisuus, ongelmanratkaisu, interaktiivisuus, jatkuva palaute ja vaihtoehtoiset<br /> ratkaisut.<br /> Luku 5 Virtuaalisen oppimisympäristön alustan valinta käsittelee virtuaalisen oppimisympäristön<br /> alustavertailuun liittyviä kriteerejä ja valintoja. Alustavaihtoehtojen kartoittamiseksi<br /> hankkeessa toteutettiin vertailu, jossa vertailtiin kymmentä alustaa 15 pääkriteerin avulla.<br /> Vertailukriteerit perustuivat hankkeen tarpeisiin sekä viiteen aikaisemmin toteutettuun vertailuun.<br /> Erilaisia alustoja on olemassa kymmenittäin, ja alustat eroavat toisistaan niin teknisen<br /> toteutuksen, hinnoittelun kuin toiminnallisuuden osalta.<br /> Luku 6 Kokemuksia pelidemon kehitystyön eri vaiheista monitoimijaisessa yhteistyössä kuvailee<br /> kokemuksia suositushankkeen aikana toteutetun yksinpelattavan pelidemon kehitystyöstä<br /> sen eri vaiheissa monitoimijaisena yhteistyönä. Luku sisältää käsikirjoituksen, teknisen<br /> toteutuksen, testauksen ja käyttäjäkokemusten näkökulmat. Lisäksi luku käsittelee moniammatillista<br /> ja monitoimijaista yhteistyötä pelidemon toteuttamisessa.<br /> Luku 7 Virtuaalimaailmojen ja -pelien käyttömahdollisuuksia opetuksessa esittelee opettajien<br /> käsityksiä virtuaalimaailmojen mahdollisuuksista opetuskäytössä suositushankkeessa toteutetun<br /> kartoituskyselyn tulosten kautta. Lisäksi luku nostaa esiin erilaisia esimerkkitapoja käyttää<br /> 3D-virtuaalimaailmoja ja pelejä opetuksessa ja opiskelussa sekä niiden tarjoamia resursseja<br /> ja mahdollisia haasteita. Luvussa kuvataan 3D-virtuaalimaailmojen ja pelien mahdollisia<br /> käyttötapoja kahden jatkumon kautta: avoin monen käyttäjän ympäristö − käsikirjoitettu peli<br /> sekä ohjattu opiskelu − itseopiskelu. Jatkumot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella joitakin<br /> virtuaalimaailmojen ja pelien käyttötapoja ja pohtia, miten ne eroavat toisistaan opetuksen<br /> ja opiskelun näkökulmasta.<br /> Hankkeessa toteutettuun oppimisympäristöön on käytetty niitä työkaluja ja laitteita, jotka<br /> toteutushetkellä olivat helposti ja edullisesti saatavilla. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti,<br /> ja täysin uudenlaiset ja jännittävät mahdollisuudet alkavat yleistyä lähitulevaisuudessa.<br /> Luku 8 Tulevaisuudennäkymiä tarkastelee kehittyvän teknologian tarjoamia ja kielenopetuksen<br /> kannalta merkittäviä uusia mahdollisuuksia, kuten virtuaalitodellisuus ja virtuaalisilmikot,<br /> lisätty todellisuus, 360°-videoteknologia, puheentunnistus ja luonnollisen kielen käsittely<br /> sekä puhesynteesi.<br /> Luku 9 Suositukset tukee virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa<br /> eteen tulevien valintojen tekemistä. Luku kiteyttää edeltävien lukujen sisällöistä nousevia<br /> keskeisimpiä huomioita suositusten muodossa. Esitämme virtuaalisen oppimisympäristön<br /> toteuttamisen prosessina metrokarttamallin avulla, jonka tavoitteena on korostaa toteutusprosessin<br /> iteratiivisuutta, eri vaiheissa huomioitavia sisältöjä sekä nostaa esiin mahdollisia<br /> eroja ja yhtäläisyyksiä avoimen monen käyttäjän ympäristön ja yksinpelattavan pelin toteutuksen<br /> näkökulmasta. Luku tarjoaa lisäksi vinkkejä monitoimijaisen yhteistyön johtamiseen.<br /> 8<br /> Hyviä käytänteitä ja kokemuksia suomalaisista ja kansainvälisistä virtuaalimaailmojen ja pelien<br /> käytöstä oppimisessa on sijoitettu eri lukujen sisään erillisiin laatikoihin. Kommentit ovat<br /> lyhyitä tiettyä sisältöä korostavia huomioita, kommenttipuheenvuorot laajempia esityksiä<br /> ja esimerkit havainnollistavat tai tuovat vertailukohtaa luvussa käsiteltävään sisältöön. Osa<br /> hyvien käytäntöjen kuvauksista on hankeverkoston jäsenten laatimia esittelyjä ja osa on koottu<br /> hankkeen järjestämän Virtual worlds and games in language learning -työpajan yhteydessä<br /> asiantuntijoille tehdyllä kyselyllä. Tavoitteena ei aina ole yksittäisten kokeilujen kokonaiskuvaus,<br /> vaan tarkoitus on nostaa esiin kokeneiden kehittäjien, tutkijoiden ja pedagogien virtuaaliympäristöjen<br /> suunnittelua ja toteuttamista tukevia huomioita. Kansainväliseen työpajaan<br /> osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmat painottuvat monen käyttäjän avoimiin virtuaaliympäristöihin,<br /> joista ei selvityshankkeen aikana saatu kokemuksia pilotoimalla. Työpajan<br /> asiantuntijat avaavat selvityshankkeessa kehitetyn yksinpelattavan pelin pelidemon rinnalle<br /> lisää näkökulmia virtuaaliseen kielen oppimiseen avoimien monen käyttäjän virtuaaliympäristöjen<br /> käyttökokemusten kautta. Kommentteja ja huomioita hyvistä käytänteistä kansainvälisen<br /> työpajan asiantuntijoilta tuottivat Mats Deutschmann (Umeå University), Mari Carmen<br /> Gil Ortega (Education Innovation Centre, University of the West of England), Kristina Kemi<br /> (Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), Pasi Mattila (Centre for Internet Excellence, Oulun yliopisto),<br /> Susanna Nocchi (School of Languages, Law and Social Science, Dublin Institute of<br /> Technology), Pekka Qvist (Metaverstas Oy) ja Ciara Wigham (Centre de Langues, Faculté des<br /> Langues, Université Lyon 2).<br /> Suositusraporttia täydentää sähköinen työpöytä osoitteessa http://tribe.accedor.fi/3dsuomi<br /> josta löytyy kattavammin hankkeen aikana tuotettuja materiaaleja muun muassa alustavertailun<br /> tulokset, pelidemo ja opettajille suunnatun kartoituskyselyn vastaukset.<br /> Virtuaalista tilaa ja lukuisia muita virtuaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä juuri<br /> hyödynnetty suomen kielen oppimisessa. Nyt on aika ottaa virtuaalinen Tila haltuun!</p> | |
| dc.identifier.isbn | 978-951-29-6162-7 | |
| dc.identifier.olddbid | 208170 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/191197 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/57570 | |
| dc.identifier.url | http://tribe.accedor.fi/3dsuomi/ | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2021042714775 | |
| dc.language.iso | fi | |
| dc.okm.affiliatedauthor | Trapp, Heli | |
| dc.okm.affiliatedauthor | Kamppari, Heli | |
| dc.okm.affiliatedauthor | Itähaarla, Anni | |
| dc.okm.affiliatedauthor | Korkalainen, Timo | |
| dc.okm.affiliatedauthor | Pääkylä, Juho | |
| dc.okm.affiliatedauthor | Joelsson, Tapani | |
| dc.okm.affiliatedauthor | Järvenpää, Lauri | |
| dc.okm.affiliatedauthor | Mäkilä, Tuomas | |
| dc.okm.discipline | 113 Computer and information sciences | en_GB |
| dc.okm.discipline | 516 Educational sciences | en_GB |
| dc.okm.discipline | 113 Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet | fi_FI |
| dc.okm.discipline | 516 Kasvatustieteet | fi_FI |
| dc.okm.internationalcopublication | not an international co-publication | |
| dc.okm.internationality | Domestic publication | |
| dc.okm.type | D4 Scientific Report | |
| dc.publisher | Turun yliopiston Brahea-keskus | |
| dc.publisher.country | Finland | en_GB |
| dc.publisher.country | Suomi | fi_FI |
| dc.publisher.country-code | FI | |
| dc.publisher.place | Turku, Finland | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/191197 | |
| dc.title | Tila haltuun! – Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen | |
| dc.year.issued | 2015 |
Tiedostot
1 - 1 / 1
Ladataan...
- Name:
- Tila haltuun! Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen.pdf
- Size:
- 16.16 MB
- Format:
- Adobe Portable Document Format