Päättelytaitojen merkitys kuullun tarinan ymmärtämisessä viiden vuoden iässä

Abstract

Tutkielmassa tarkasteltiin lasten kuullun tarinan ymmärtämistä ja sen suhdetta päättelytaitoihin viiden vuoden iässä. Lisäksi analysoitiin sitä, missä määrin on mahdollista havaita yksilöllisiä eroja 5-vuotiaiden lasten kuullun ymmärtämisen taidoissa, ja miten ikä ja sukupuoli ovat yhteydessä kuullun tarinan ymmärtämiseen sekä minkälaisia tarinan ymmärtämisen kehitysprofiileja voidaan tunnistaa jo ennen esiopetusikää. Tutkimus on osa laajempaa SataKiel -projektia, jonka johtajana toimii professori Janne Lepola. Aineiston keruu toteutettiin syksyllä 2019 viidessä eri päiväkodissa Varsinais-Suomen alueella. Kuullun tarinan ymmärtämistä arvioitiin Diagnostiset testit 2 -tehtäväsarjalla ja päättelytaitoa Parisin ja Parisin (2003) kehittämän kuvakertomusmenetelmän avulla. Kuullun tarinan ymmärtämistä mittaava testi koostui muistinvaraisen kerronnan tehtävistä ja tarinan ydinrakenteeseen pohjautuvista vihjeistetyistä kysymyksistä. Tutkimukseen osallistuneiden lasten taitoa tehdä päätelmiä kuvatarinan tapahtumista arvioitiin vihjeistetyillä implisiittisillä kysymyksillä. Lisäksi lasten varhaiskasvattajat arvioivat lapsen tarinan ymmärtämisen valmiuksia ja toimintaa heille suunnatun kyselyn avulla. Tulokset osoittivat, että kuullun ymmärtäminen oli tilastollisesti merkittävästi yhteydessä päättelytaitoihin, sillä lasten suoriutuminen päättelytaitoja mittaavissa tehtävissä selitti noin 15 % lasten yksilöllisistä eroista kuullun ymmärtämisen tehtävissä. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin 4–9-vuotiaille suomalaislapsille toteutetussa Promo -pitkittäistutkimuksesta (Lepola, Lynch, Laakkonen, Silvén & Niemi 2012) saadut. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että ikä oli voimakkaasti yhteydessä kuullun ymmärtämisen muistinvaraisen kerronnan kanssa. Ikä myös korreloi tilastollisesti merkittävästi opettaja-arviossa lapsen tarinan kertomisen ja ymmärtämisen taidoista sekä oppimisen valmiuksista. Sukupuolten välisiä osaamiseroja kuullun tarinan ymmärtämisessä ja päättelytaidoissa analysoitaessa havaittiin, että tytöt menestyvät poikia paremmin tilastollisesti merkitsevästi vain kuullun ymmärtämisen vihjeistetyissä kysymyksissä. Tyttö- jen keskiarvo oli kuitenkin poikien keskiarvoa hieman korkeampi sekä muistivaraisessa kerronnassa että päättelytaidoissa. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että tyttöjen ja poikien välinen ero kuullun ymmärtämisen taidoissa on mahdollista havaita jossain määrin jo viiden vuoden iässä. Iän myötä tarkentuvat mahdollisuudet ennustaa myös sitä, kenellä lukemisvalmiudet ovat koulun alkaessa iänmukaiset ja kenellä puutteelliset. Tulokset viittaavat siihen, että kuullun ymmärtämisen ja päätelmien tekemisen taitojen harjoittelu on merkityksellistä jo ennen esiopetusta ja koulutaipaleen alkua.