Ihmiskaupan tunnistaminen digitaalisilla alustoilla

Abstract

Ihmiskauppa on globaali yhteiskunnallinen ongelma ja yksi maailman nopeimmin kasvavista järjestäytyneen rikollisuuden muodoista. Ihmiskaupan tunnistaminen näyttäytyy ajankohtaisena haasteena ihmiskaupan omaksuessa uudenlaisia esimerkiksi teknologian mahdollistamia tapoja toimia rikollisuuden kentällä. Tutkielmassani tarkastelen aiempaan tutkimuskirjallisuuteen perustuen digitaalisilla alustoilla tapahtuvan ihmiskaupan tunnistamista. Teoreettisena viitekehyksenä kirjallisuuskatsaukselleni on sosiaalinen konstruktionismi, joka avaa ihmiskaupan tunnistamiseen yhteydessä olevien sosiaalisten rakenteiden kehittymistä. Analyysimenetelmänä käytän integroivaa kirjallisuuskatsausta tarkoituksenani tarkastella ilmiötä kriittisesti valitsemastani teoreettisesta näkökulmasta. Tutkielmani tuloksina löydän aineistostani kolme ihmiskaupan tunnistamisen teemaa. Näitä ovat ihmiskaupan tunnusmerkkien havaitseminen tutkimuksissa kehitetyillä analyysimenetelmillä, asiantuntijuuden yhdistäminen teknologiaan ihmiskaupan tunnistamiseksi sekä hyödynnettyjen ihmiskaupan määritelmien ja indikaattorien yhteys ihmiskaupan tunnistamiseen. Analysoin teemoja sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Johtopäätöksinä tutkielmalleni esitän seuraavia huomioita. Tavat ja määritelmät, joilla ihmiskauppaa pyritään tunnistamaan, perustuvat subjektiivisiin näkemyksiin siitä, miten ihmiskauppa digitaalisilla alustoilla ilmenee, eivätkä näin ollen vain kuvaa ilmiön todellisuutta. Ihmiskaupan tunnistamiseksi vaaditaan teknologian lisäksi viranomaisia ja asiantuntijoita, jotka kykenevät huomioimaan tapauksiin liittyviä kulttuurisia, sosiaalisia ja rakenteellisia tekijöitä suhteessa toisiinsa, ja näin arvioimaan, ovatko teknologisten tunnistusmenetelmien ilmoittamat tapaukset todellisuudessa ihmiskauppaa. Sosiaalinen konstruktionismi teoriana toisaalta rajaa aiheen tarkastelun koskemaan rakenteellista tasoa jättäen pois esimerkiksi yksilöllisiä uhrikokemuksia. Kuitenkin se onnistuu avaamaan ilmiön taustalla olevia yhteiskunnallisia ja ihmisten suorittamia neuvotteluja, merkityksenantoprosesseja ja käytäntöjä, mitkä ovat yhteydessä tapoihin, joilla ihmiskauppaa digitaalisilla alustoilla tunnistetaan. Lopuksi perustelen tarvetta aihetta koskevalle jatkotutkimukselle, jotta ihmiskauppaa olisi tulevaisuudessa mahdollista yhä paremmin tunnistaa, torjua ja ennaltaehkäistä.