Paikkasidonnainen taide vailla paikkaansa : Hilma af Klintin Kymmenen suurinta toteutumatta jääneessä temppelissään

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorPaavola, Viola
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Culture and Arts Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Taidehistoria|en=Art History|
dc.date.accessioned2025-01-22T22:30:19Z
dc.date.available2025-01-22T22:30:19Z
dc.date.issued2024-12-17
dc.description.abstractTutkin kandidaatintutkielmassani Hilma af Klintin (1862–1944) Temppelimaalausten sarjaan kuuluvien Kymmenen suurimman (1907) tilallista kokemista. Af Klintin Temppelimaalaukset syntyivät tilallisen kontekstinsa ehdoilla. Temppelimaalauksiin kuuluvat Kymmenen suurinta luotiin suunnitteilla olleeseen esoteeriseen temppeliin, jota ei kuitenkaan koskaan rakennettu. Pohdin tutkielmassani, kuinka paikkasidonnaisen taiteen tilallinen konteksti voidaan luoda uudelleen erilaisiin lokaatioihin sekä sitä, kuinka tietty paikka tai sen puute vaikuttaa teoskokemukseen. Keskityn tutkimuksessani Kymmenen suurimman installointiin Lontoon Tate Modernissa (20.4. – 3.9.2023) ja Solomon R. Guggenheim -museossa New Yorkissa (12.10.2018–23.4.2019) sekä Af Klintin toteutumatta jääneen suunnitelman temppelirakennuksessa, jonne teokset oli alun perin määrä sijoittaa. Siinä missä olen itse vieraillut Tate Modernin näyttelyssä, tutkin Guggenheim -museota kuva- ja videomateriaalin pohjalta. Maurice Merleau-Pontyn myöhempään tuotantoon, lähinnä vuonna 1964 julkaistuun esseeseen Silmä ja Mieli, perustuva fenomenologinen lähestymistapani osoittaa, kuinka teosten installaatio osallistaa Kymmenen suurimman kokijan osaksi teosten merkitysten muotoutumista. Hyödynnän tutkielmassani aiempaa tilallisuudesta ja paikkasidonnaisuudesta tehtyä tutkimusta, joka perustuu pitkälti Miwon Kwonin tekemään tutkimukseen. Laaja ymmärrykseni paikkasidonnaisuudesta ja tilallisuudesta vahvistaa käsitystä teosten tilallisuuden muodostumisesta sijaintipaikan lisäksi esimerkiksi kulttuurisesta, institutionaalisesta tai kokemuksellisesta kehyksestä. Esitän tutkimuksessani, että af Klintin Temppelimaalausten paikkasidonnaisuus voi toteutua monenlaisissa tiloissa.
dc.format.extent33
dc.identifier.olddbid196810
dc.identifier.oldhandle10024/179852
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/1915
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202501226312
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/179852
dc.subjectabstrakti taide, esoteria, fenomenologia, Guggenheim, Hilma af Klint, museotila, paikkasidonnainen taide, Tate Modern, tilallisuus
dc.titlePaikkasidonnainen taide vailla paikkaansa : Hilma af Klintin Kymmenen suurinta toteutumatta jääneessä temppelissään
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Paavola_Viola_opinn%C3%A4yte.pdf
Size:
544.13 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)