”Muutaman päivän päästä tulee ehkä hetki, jolloin vastaavanlaisessa tilanteessa aseet puhuvat” : Näkökulmia suomalais-saksalaisen aseveljeyden päättymiseen Porissa syyskuussa 1944

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen suomalais-saksalaisen aseveljeyden päättymistä Porissa syyskuussa 1944. Tutkielman keskiössä on erityisesti Porin pamaukseksi kutsuttu tapahtuma 15.9.1944, jolloin saksalaiset joukot räjäyttivät Porin lentokentän vetäytyessään Suomesta. Tutkielmassa tavoitteenani on selvittää, millaisia ajatuksia ja näkemyksiä tapahtuma sekä suomalais-saksalaisen suhteen päättyminen herättivät paikallisella tasolla Porissa. Lisäksi selvitän tutkielmassa sitä, pidettiinkö saksalaisia yksiselitteisesti vihollisina heidän poistuessaan Porista sekä millaisia vaikeuteen ja ristiriitaisuuteen kytkeytyviä teemoja ja merkityksiä nousee tutkimusaineistostani esille. Tutkielman tarkastelu toteutetaan Porissa kotirintamalla palvelleiden sotilashenkilöiden ja paikallisten sanomalehtien heijasteleman virallisen kuvan näkökulmista sekä vertaamalla niitä toisiinsa.

Tutkimusaineisto koostuu kahdesta aineistoryhmästä: Porissa palvelleiden sotilaiden ja sotilasvirkailijoiden tapahtumia koskevista muistelmista ja muistiosta sekä syyskuussa 1944 ilmestyneistä paikallisista sanomalehdistä. Nämä sanomalehdet ovat Björneborgs Tidning, Satakunnan Kansa ja Uusi Aika. Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmin aineistolähtöisesti ja aineistoa analysoidaan pääasiassa lähiluvun avulla. Lisäksi aineiston analyysin tukena hyödynnetään myös diskurssianalyysin ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoja.

Tulosten perusteella tapahtumiin liittyvät ajatukset ja näkökulmat kehittyivät syyskuun aikana kahdessa vaiheessa. Ennen lentokentän räjäytystä kirjoituksissa korostuivat epävarmuus, toiveikkuus ja arjen jatkuminen suhteellisen normaalina. Räjäytyksen jälkeen sanomalehdissä korostuivat yllätys, järkytys ja saksalaisten toimien tulkinta vihamielisinä. Sotilashenkilöiden suhtautuminen tapahtumiin oli maltillisempaa ja erosi paikoin sanomalehtien kirjoituksissa esitetyistä näkemyksistä.

Tutkielmassa osoitan, että tapahtumaan liittyvät ajatukset ja tulkinnat olivat ristiriitaisia ja osin sidoksissa sodan poliittiseen tilanteeseen sekä julkisen keskustelun tavoitteisiin. Aineiston pohjalta näkemystä saksalaisista yksiselitteisesti vihollisina ei syntynyt. Sen sijaan aineistossa oli havaittavissa ristiriitaisuuteen ja vaikeuteen liittyviä teemoja ja merkityksiä, jotka voivat osaltaan selittää myös myöhempien tulkintojen kehittymistä. Näin ollen Porin pamaus ja siihen liittyvät tapahtumat muodostavat monitasoisen sekä osin ristiriitaisen ja vaikean kulttuuriperinnön, jonka tulkinta vaihtelee eri toimijoiden ja lähteiden välillä.