Analyysi Turun linnassa vuosina 1946-1961 tehdystä restauroinnista ja siihen johtaneesta päätöksentekoprosessista
Ladataan...
1.79 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Turun linnan vanhassa osassa vuosina 1946-1961 toteutunut
restaurointi sekä laajat korjaustyöt ja koko niihin johtanut päätöksentekoprosessi. Tutkielman
tarkoituksena on selvittää, millaisen päätöksentekoprosessin seurauksena restaurointi ja
korjaustyöt tehtiin. Tutkielma edustaa lähdekriittistä laadullista tutkimusta. Valittu tapa tehdä
tutkimusta voidaan määritellä myös sisällönanalyysiksi ja osittain myös vertailevaksi
tutkimukseksi.
Aineistona on käytetty monenlaisia Turun kaupungin historiallisen museon tuottamia lähteitä,
joista tärkeimpiä ovat Turun linnan korjaustöiden valtuuskunnan pöytäkirjat ja Turun
kaupungin museolautakunnan pöytäkirjat vuosilta 1934-1961, Turun kaupungin historiallisen
museon vuosijulkaisut samalta ajalta, vuonna 1944 julkaistu Turun linnan entistämisehdotus
ja linnassa tehtyjä tutkimuksia pitkään johtaneen Carl Jacob Gardbergin vuonna 1961
julkaistu teos Turun linna ja sen restaurointi. Lähteinä on käytetty myös lukuisia sanoma- ja
aikakauslehtiä vuosilta 1928-1961. Monet noista lehdistä olivat Turun seudun paikallislehtiä.
Keskeisiä tutkimustuloksia on useita. Lyhyesti kuvailtuna Turun linnan vanhan osan
restaurointiin ja korjaustöihin johtanut päätöksentekoprosessi oli erittäin pitkäkestoinen ja
sisälsi monta vaihetta. Päätöksentekoon osallistui suuri määrä ihmisiä ja siinä merkittävässä
roolissa oli myös monta muuta tahoa kuin vain Turun kaupungin historiallisen museon
työntekijät eli varsinkin restauroinnin ja korjaustyöt pitkälti kustantaneiden Suomen valtion ja
Turun kaupungin muut edustajat. Kukaan ei pystynyt eikä pyrkinyt päätöksenteossa jatkuvasti
jyräämään yli muiden tahdon, vaikka muutama henkilö nousi keskeisimmiksi
vallankäyttäjiksi. Päätöksenteko sujui pääasiassa hyvässä hengessä, vaikka
päätöksentekoprosessi sisälsi myös erimielisyyksiä. Tutkielma todistaa linnassa vuosina
1946-1961 tehdyn restauroinnin ja korjaustöiden olevan edelleen relevantti aihe ja linnan
museotoiminnan historian tarjoavan jatkotutkimusmahdollisuuksia.