Äidin ja sikiön välisen kiintymyssuhteen kehittyminen äitiysneuvola-aikana

dc.contributor.authorMäkinen, Liina
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Institute of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Yleislääketiede|en=General Practice|
dc.date.accessioned2021-05-26T21:01:34Z
dc.date.available2021-05-26T21:01:34Z
dc.date.issued2021-05-25
dc.description.abstractÄidin ja lapsen välinen kiintymys alkaa kehittyä jo raskausaikana. Äidin raskaudenaikainen voimakas ja positiivinen kiintymys sikiötä kohtaan ennustaa myöhempää turvallisen kiintymyksen kehittymistä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että äidin päihteidenkäyttö ja mielenterveysongelmat heikentävät kiintymyksen kehittymistä. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus kartoittaa sitä, millaiset taustatekijät vaikuttavat raskauden aikana raportoituun kiintymykseen sikiötä kohtaan, ja miten kiintymyksen määrä kehittyy raskauden aikana. Tämä opinnäytetyö on osa Turun yliopiston Keski-Satakunnan äitiys- ja lastenneuvolatutkimusta (KESÄLATU-tutkimus), jossa tutkitaan vuosina 2016-2019 äitiysneuvolaan ensikäynnille tulleita äitejä ja isiä. KESÄLATU-tutkimukseen osallistui yhteensä 248 äitiä. Tutkimukseen osallistuvat täyttivät neuvolakäyntien yhteydessä kyselylomakkeita raskauden jokaisella kolmanneksella, sekä neljä kertaa lapsen syntymä jälkeen siten, että viimeinen tutkimuslomake täytettiin lapsen ollessa 18 kuukauden ikäinen. Tässä työssä käsitellään raskausaikana kerättyjä esitietoja ja kiintymyssuhdekyselyjä (Maternal Antenatal Attachment Scale, MAAS). Useat tutkimuksessa kartoitetut taustatekijät vaikuttivat raportoidun kiintymyksen määrään. MAAS-pisteiden määrä nousi kaikissa ryhmissä raskauden edetessä. Ensiodottajuus lisäsi kiintymystä kaikkien raskauskolmanneksien aikana. Alkuraskaudessa nuoret äidit raportoivat muita ikäryhmiä korkeampia kiintymyslukuja, mutta ero tasoittui myöhemmissä raskauden vaiheissa. Tupakoinnin lopettaminen vuoden sisällä ennen raskauden alkua tuotti loppuraskaudessa korkeampia kiintymyspisteitä verrattuna tupakoimattomiin tai raskauden aikana tupakoineisiin. Yksin asuvat odottajat raportoivat toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana matalampia kiintymyslukuja. Raskaudenaikainen tupakointi, hedelmöityshoitojen käyttö tai koulutustausta eivät vaikuttaneet kiintymyksen määrään missään aikapisteessä. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että yksin lasta odottavat äidit tarvitsevat erityistä tukea äitiysneuvola-aikana, jotta kiintymyssuhde lapseen kehittyy turvalliseksi ja että tupakoinnin lopettaminen ennen raskauden alkua voi lisätä raskaudenaikaista kiintymystä sikiöön.
dc.format.extent27
dc.identifier.olddbid168823
dc.identifier.oldhandle10024/151946
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/14311
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021052631819
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151946
dc.subjectkiintymyssuhde, äitiysneuvola, raskaus
dc.titleÄidin ja sikiön välisen kiintymyssuhteen kehittyminen äitiysneuvola-aikana
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Makinen_Liina_Opinnayte.pdf
Size:
392.81 KB
Format:
Adobe Portable Document Format