Sukupuolitetut semanttiset roolit Suomen Kuvalehden Hän-artikkeleissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tutkin, vaikuttaako Suomen Kuvalehden Hän-artikkeleissa esiteltyjen henkilöiden sukupuoli tapaan, jolla heidät esitellään semanttisten roolien avulla. Vertaan semanttisten roolien prototyyppisiä piirteitä perinteisten kulttuuristen sukupuoliroolien prototyyppisiin piirteisiin. Tutkimushypoteesini ovat, että toisaalta mies esitetään useammin semanttiselta rooliltaan TEKIJÄNÄ ja nainen KOHTEENA ja toisaalta mies esitetään useammin semanttiselta rooliltaan OMISTAJANA ja nainen KOKIJANA. Lisäksi analysoin kvalitatiivisesti, löytyykö semanttisten roolien feminiinisiksi tai maskuliinisiksi tulkittavista piirteistä esiintymiseroja eri sukupuolta edustavien aineistojen kesken.

Taustoitan tutkielmaani muun muassa kriittisen lingvistiikan näkemyksellä ideologioista, niiden kielellisestä ulottuvuudesta ja luonnollistumisesta sekä feministisen kielentutkimuksen näkemyksillä sukupuolen vaikutuksesta kielen eri tasoilla ja journalismissa. Aineistoni koostuu 20:stä vuonna 2014 julkaistusta Suomen Kuvalehden Hän-artikkelista, joista kymmenen esittelee jonkun yhteiskunnallisesti merkittävän suomalaisen naisen ja toiset kymmenen vastaavasti miehiä. Jaottelen tutkielmassa aineistossani esiintyvät haastateltuihin viittaavat semanttiset roolit sukupuolen mukaan kahteen osaan sekä niiden sisällä pienempiin ryhmiin lausetyyppien mukaan. Tutkin lauserakenteiden ja erilaisten merkitysten avulla kuinka prototyyppisiä piirteitä aineistoni semanttisilla rooleilla on ja löytyykö piirteiden esiintyvyydessä sukupuolittunutta eroa.

Aineiston analyysista selviää, että kumpaankin sukupuoleen viitataan kaikkiaan eri semanttisten roolien avulla siinä määrin samassa suhteessa, etteivät tulokset tue mainittavasti hypoteesejani. Laadullisessa vertailussa selviää joitain sellaisia sukupuolittuneita eroja semanttisten roolien piirteissä, jotka sopivat perinteisinä nähtyihin maskuliinisuuden ja feminiinisyyden eroihin. Esimerkiksi naisten aineistossa OMISTAJAT ovat keskimäärin vähemmän prototyyppisiä kuin miesten aineistossa, mikä tukee sitä näkemystä, että omistaminen on maskuliininen, ei feminiininen piirre. Tuloksista voi päätellä, että perinteinen kulttuurinen näkemys sukupuolirooleista elää ainakin jossain määrin kielessä ja siten myös yhteiskunnallisesti ideologian tasolla.