Spontaani huomion kiinnittäminen lukumääriin ja sen yhteys laskemisen ja aritmeettisiin taitoihin

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida, missä määrin esiopetusikäiset lapset kiinnittävät spontaanista huomiota lukumääriin (SFON) sekä missä määrin SFON-tendenssi on yhteydessä heidän laskemisen ja aritmeettisiin taitoihin. SFON-tendenssi, laskemisen taito ja aritmeettiset taidot kuuluvat varhaisiin matemaattisiin taitoihin. SFON-tendenssillä tarkoitetaan lapsen spontaania taipumusta kiinnittää huomiota ympäristössä oleviin lukumääriin. Laskemisen taidot sisältävät lukujonotaidon, lukumäärän laskemisen taidon sekä numerosymbolien hallinnan. Aritmeettisilla perustaidoilla tarkoitetaan yhteen- ja vähennyslaskujen ratkaisemista, joiden kehitys alkaa jo ennen esiopetusikää. Lasten SFON-tendenssiä arvioitiin kahdella eri tehtävällä ja laskemisen sekä aritmeettisia taitoja arvioitiin neljällä tehtävällä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, missä määrin lapsen ikä ja sukupuoli ovat yhteydessä SFON-tendenssiin, laskemisen ja aritmeettisiin taitoihin. Tutkimukseen osallistui 30 vuonna 2014 syntynyttä lasta, jotka aloittivat esiopetuksen syksyllä 2020. Tutkija keräsi tutkimusaineiston kahdesta eri esikoulusta. Tutkimuksen tuloksen perusteella havaittiin yksilöllisiä eroja lasten välillä sen suhteen, missä määrin he kiinnittivät spontaanista huomiota lukumääriin. Tulokset osoittivat, että SFON-tehtävät eivät tuottaneet yhdenmukaista tietoa lasten huomion kiinnittämisestä lukumääriin. Toisin sanoen lapsen kiinnittäessä huomiota lukumääriin toisessa tehtävässä, ei hän välttämättä kiinnittänyt huomiota lukumääriin toisessa tehtävässä. Tutkimuksessa havaittiin, että SFON-tendenssin yhteys lasten laskemisen ja aritmeettisiin taitoihin oli riippuvainen siitä, oliko kyseessä muistikorttipeli- vai kuvasta kertominen -tehtävä. Muistikorttipelitehtävä oli yhteydessä lasten numerosymboli-, lukujono- ja aritmeettisiin taitoihin. Kuvasta kertominen -tehtävä vaikutti negatiivisesti lasten numerosymboli- ja aritmeettisiin taitoihin. SFON-tendenssi ei ollut yhteydessä lasten esineiden laskutaitoon. Tutkimuksessa havaittiin, että lasten sukupuoli ja ikä ei ollut yhteydessä heidän suoriutumiseensa eri matemaattisissa tehtävissä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu lapsen saavan enemmän harjoittelua matemaattisia taitoja varten, jos hän kiinnittää spontaanisti useammin huomiota ympäristössä oleviin lukumääriin. On myös havaittu, että aikuisen tuella on tärkeä merkitys SFON-tendenssin ja muiden matemaattisten taitojen kehitykselle. Sen vuoksi esiopetuksessa olisikin tärkeää arvioida lapsen SFON-tendenssiä ja matemaattista osaamista, jotta myöhempiä oppimisvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä varhaisen tuen avulla. Tutkimus antaa varhaiskasvatuksen opettajille tärkeää tietoa lasten varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä sekä SFON-tendenssin yhteydestä muihin matemaattisiin taitoihin.