Opettajien ammatillinen kehittyminen ja täydennyskoulutus tutkimuskirjallisuudessa - Scoping review

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia opettajien ammatillista kehittymistä ja täydennyskoulutusta aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimus toteutettiin kartoittavana katsauksena, jossa tarkasteltiin Suomessa toteutettuja tutkimuksia koskien ammatillista kehittymistä ja täydennyskoulutusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaista tutkimusta Suomessa on tehty aiheesta. Tarkoituksena oli selvittää, miten ammatillinen kehittyminen määrittyy tutkimuksissa, millaisia täydennyskoulutuksen muotoja ja lähestymistapoja tutkimuksissa kuvataan sekä millaisia tuloksia, vaikutuksia ja haasteita tutkimuksissa raportoidaan. Tutkimus toteutettiin kartoittavana katsauksena, jossa tavoitteena on kartoittaa kirjallisuutta. Kartoittava katsaus mahdollisti laajemman tutkimuskysymyksen. Aineistoon valikoitu kymmenen (10) tutkimusta, jotka käsittelivät ammatillista kehittymistä tai täydennyskoulutusta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien ammatillinen kehittyminen näyttäytyy elinikäisenä ja jatkuvana oppimisprosessina. Opettajien ammatillista kehittymistä tukevia tekijöitä ovat työyhteisön ja koulun johdon kuten rehtoreiden tuki, yhteistyö sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen reflektioon. Ammatillinen kehittyminen edellyttää riittäviä resursseja, toimivaa työyhteisöä sekä riittävää tukea. Lisäksi havaittiin, että opettajien omalla toimijuudella ja motivaatiolla on merkittävä vaikutus ammatilliseen kehittymiseen sekä täydennyskoulutuksiin osallistumiseen. Tutkimustuloksissa tunnistettiin viisi (5) eri täydennyskoulutuksen muotoa. Tulokset osoittivat myös, että epämuodollinen oppiminen arjessa voi tukea opettajien oppimista yhtä merkittävästi kuin muodollinen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutuksella havaittiin olevan monien myönteisten vaikutusten lisäksi yhteys myös opettajien työhyvinvointiin. Tehdyn tutkimuksen perusteella olisi hyödyllistä seuraavissa tutkimuksissa selvittää täydennyskoulutusten pitkäaikaisia vaikutuksia, ja sitä miten opettajat pystyvät tuomaan täydennyskoulutuksessa oppimiaan asioita mahdollisimman tehokkaasti myös omaan opetustyöhönsä. Tärkeää olisi myös tutkia, miten vastavalmistuneita opettajia voitaisiin tehokkaimmin tukea ammatillisessa kehittymisessä ja löytyisikö tähän keinoja myös täydennyskoulutuksesta.