Koska internet. Finiittiverbittömän koska X konstruktion syntaksi ja variaatio

Abstract

Tutkielmassani käsittelen finiittiverbittömän koska X konstruktion variaatiota ja variaation hyväksyttävyyttä. Konstruktiokieliopin näkemysten mukaisesti käsittelen rakennetta itsenäisenä kielen yksikkönä ja tutkin sen rajoja ja suhdetta muihin konstruktioihin. Perustan päätelmäni kahteen toisiaan tukevaan aineistoon: verkosta kerättyyn 400 virkkeen tekstikorpusaineistoon ja kyselytestiaineistoon.

Konstruktion prototyyppi on nominatiivimuotoinen lyhyt koska NP, jonka paikka on virkkeen lopussa. Konstruktio on kuitenkin produktiivinen, ja siinä esiintyy paljon variaatiota. Koska-rakenteet muodostavat jatkumon, jonka toisessa päässä ovat prototyyppiset koska NP:t ja toisessa päässä yleiskieliset koska-sivulauseet. Näiden väliin jäävät epäprototyyppiset koska X konstruktiot ja koska X fragmentit. Koska X fragmentit ovat finiittiverbittömiä lausemaisia konstruktioita, joiden verbittömyys on kontekstissaan tunnusmerkitöntä.

Kielenkäyttäjät pitävät hyväksyttävimpinä kiteytyneitä konstrukteja. Mitä tutumpi koska X konstruktio on, sitä hyväksyttävämmäksi sen toteumat arvioidaan. Suurin ero on prototyyppisissä koska NP konstrukteissa, joita koska X konstruktiota käyttävät pitävät erittäin luontevina mutta muut kielenkäyttäjät epäkieliopillisina. Koska X konstruktio sopii kielenkäyttäjien mielestä epämuodolliseen tyyliin ja leikillisiin asiayhteyksiin.

Konstruktiossa ei ole kyse ellipsistä tai lyhentämisestä, vaan sillä on oma tehtävänsä kielessä. Koska X kantaa omaa merkitystä, joka ei ole välitettävissä muilla rakenteilla. Se ilmaisee ironiaa, jonka ymmärtäminen perustuu kirjoittajan ja vastaanottajan yhteiseen tietoon. Koska X voi myös toimia referoinnin keinona, joka osoittaa väheksyvää suhtautumista referoidun ryhmän tai henkilön perusteluihin.