Sairaanhoitajien ohjausosaaminen potilaan voimavaraistumista tukevassa ohjauskeskustelussa

dc.contributor.authorSimojoki, Iida-Sofia
dc.contributor.departmentfi=Hoitotieteen laitos|en=Department of Nursing Science|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Hoitotiede|en=Nursing Science|
dc.date.accessioned2020-06-22T21:02:13Z
dc.date.available2020-06-22T21:02:13Z
dc.date.issued2020-05-11
dc.description.abstractOhjausosaaminen on välttämätön osa potilaan voimavaraistumista tukevan ohjauksen toteutumista. Voimavaraistumista tukevan ohjauksen tarkoituksena on tukea potilaan kykyä hoitaa omaa terveyttään ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Voimavaraistumista tukeva ohjauskeskustelu on yksi laadukkaana pidetty ohjausmenetelmä, jolla voidaan tukea potilaan voimavaraistumista. Sairaanhoitajien ohjausosaamisesta on kuitenkin vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien itsearvioimaa ohjausosaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä potilaan voimavaraistumista tukevassa ohjauskeskustelussa. Tutkimusasetelma oli kuvaileva. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella elo-syyskuun 2019 aikana päiväkirurgisilta sairaanhoitajilta (n=87) yhden yliopistollisen keskussairaalan sairaanhoitoalueelta. Aineistonkeruumenetelmänä oli kyselylomake ”Sairaanhoitajan ohjausosaaminen”. Tässä tutkimuksessa pilotoitiin kyselylomake. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS 25 -ohjelmalla. Sairaanhoitajat arvioivat ohjausosaamisensa olevan hyvää voimavaraistumista tukevassa ohjauskeskustelussa. Ohjauskeskustelun menetelmällisessä osaamisessa sairaanhoitajat arvioivat osaavansa parhaiten kuunnella potilaan näkemyksiä ja antaa potilaalle mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Heikoiten he osasivat arvioida potilaan kotiolosuhteita, tunnistaa potilaan tiedollisia odotuksia, asettaa tavoitteet ohjauskeskustelulle ja arvioida niiden toteutumista yhteistyössä potilaan kanssa. Ohjauskeskustelun sisällöllisessä osaamisessa sairaanhoitajat arvioivat osaavansa parhaiten biofysiologisen ja toiminnallisen tiedon osa-alueen. Heikoiten he arvioivat osaavansa taloudellisen ja sosiaalisen tiedon osa-alueen. Työkokemuksella, iällä ja työvuosilla nykyisessä työyksikössä todettiin olevan positiivinen yhteys ohjausosaamisen. Yhteys oli kuitenkin heikko tai kohtalainen, joten se ei ollut kliinisesti merkitsevä. Sairaanhoitajat pitävät potilasohjausta hyvin tärkeänä ja käyttävät siihen paljon aikaa työstään. Sairaanhoitajat arvioivat ohjausosaamisensa olevan hyvää, mutta kehittämistä vaativia osa-alueita todettiin olevan sekä ohjauskeskustelun menetelmällisessä että sisällöllisessä osaamisessa. Sairaanhoitajien ohjausosaamisesta ja voimavaraistumista tukevan ohjauskeskustelun toteutumisesta tarvitaan lisää tutkimustietoa, jotta tulevaisuudessa voidaan kehittää potilaan voimavaraistumista tukevaa ohjausta.
dc.format.extent56
dc.identifier.olddbid166724
dc.identifier.oldhandle10024/149858
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/21612
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020062245245
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149858
dc.subjectvoimavaraistuminen, potilasohjaus, osaaminen, sairaanhoitaja
dc.titleSairaanhoitajien ohjausosaaminen potilaan voimavaraistumista tukevassa ohjauskeskustelussa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Simojoki_Iida-Sofia_opinnayte.pdf
Size:
699.68 KB
Format:
Adobe Portable Document Format