Etätyöskentelyn vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorTimgren, Annika
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Department of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Kansanterveystiede|en=Public Health Science|
dc.date.accessioned2022-05-20T21:02:21Z
dc.date.available2022-05-20T21:02:21Z
dc.date.issued2022-05-16
dc.description.abstractTämän tutkielman aiheena on etätyöskentelyn vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Kyseessä on kirjallisuuskatsaus, jonka yhteydessä on pieni empiirinen osio. Katsauksen tarkoituksena on koota yhteen tietoa tutkimuksista ja muista katsauksista, joissa tarkastellaan etätyöskentelyn yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Tutkimusosion tarkoituksena on selvittää, miten fyysinen aktiivisuus muuttuu tutkittavilla lähi- ja etätyöpäivien välillä. Tutkielmaa varten on tehty kirjallisuushaku PubMed ja Web of Science tietokannoilla. Viimeisin haku on tehty 4.8.2021. Katsauksessa on käytetty erimaalaisia poikittais- sekä pitkittäistutkimuksia, joissa tutkittavat ovat olleet yli 18-vuotiaita. Empiirisessä osiossa käytettiin Finnish Retirement and Aging study (FIREA) tutkimusta, josta poimittiin 30 etä- ja lähityöpäiviä tekevää tutkittavaa. Fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen käytettiin ActiGraph wActiSleep-BT kiihtyvyysmittaria, jota tutkittavat pitivät ranteessaan noin viikon ajan kerrallaan. Kiihtyvyysmittarista saadut tiedot ladattiin ActiLife-ohjelmistoon, jonka jälkeen data käsiteltiin SAS 9.4-ohjelmistolla. Etätyöskentelyn vaikutuksista fyysiseen aktiivisuuteen löytyy ristiriitaisia tuloksia. Kuitenkin kaikki tutkimukset koronapandemian ajalta sekä noin puolet pandemiaa edeltävistä tutkimuksista totesivat etätyöskentelyn olevan yhteydessä vähentyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen työmatkaliikunnan jäädessä pois. Positiivisen yhteyden löytäneissä tutkimuksissa työmatkaliikunta oli todennäköisesti korvattu muulla liikunnalla. Myös empiirisessä osiossa huomattiin fyysisen aktiivisuuden tosiaan vähenevän tyypillisinä työmatka-aikoina verrattaessa etä- ja lähityöpäiviä keskenään. Etätyöskennellessä työhyvinvointi näyttäisi myös kasvavan etätyön joustavuuden mukana, mutta toisaalta etätyöntekijät ovat myös yksinäisempiä.
dc.format.extent22
dc.identifier.olddbid170885
dc.identifier.oldhandle10024/153991
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/16213
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2022052037204
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/153991
dc.subjectetätyöskentely, fyysinen aktiivisuus, hyvinvointi
dc.titleEtätyöskentelyn vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Timgren_Annika_opinnayte.pdf
Size:
263.27 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)