Poppakonsteja vai vakavasti otettavaa urheilua? Naisjalkapalloilun mediakuva Helsingin Sanomissa 1970–1990-luvuilla

Abstract

Tutkielman aiheena on naisjalkapallon mediakuva Helsingin Sanomissa 1970–1990-luvuilla. Tutkimusaineistona on käytetty Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta hakusanoin haettuja sanomalehtiä. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, minkälaista uutisointia naisjalkapallo ja naisjalkapalloilijat saivat osakseen Helsingin Sanomissa 1970–1990-luvuilla ja minkälaisen mediakuvan Helsingin Sanomat loivat naisjalkapallosta. Naisjalkapalloa on historiantutkimuksessa tutkittu hyvin vähän ja siten tutkimuksessa on selkeä aukko. Tutkielma asemoituu ennen kaikkea Suomen urheiluhistorian ja naistutkimuksen kentälle. Sukupuoli on vaikuttanut erilaisiin normeihin urheilussa sekä yhteiskunnan asenteisiin ja ajatuksiin siitä, mikä on hyväksyttävää. Tutkielmassa hyödynnetään diskurssianalyysiä. Diskurssianalyysin kautta kohdistetaan tässä tutkimuksessa huomio sanomalehtien artikkeleihin sekä niissä käytettyyn kieleen. Tämän menetelmän avulla pyritään selvittämään, mitä lehtiartikkeleiden luoma mediakuva voi kertoa oman aikansa yhteiskunnasta ja sen näkökulmista ja asenteista naisjalkapalloilua kohtaan. 1970-luvun alussa naisjalkapallo oli lajina uusi ja se herätti siksi paljon mielenkiintoa, mikä näkyy 1970-luvun alkuvuosina uutisten määränä. Hohto kuitenkin katosi nopeasti eikä naisjalkapalloon panostettu riittävästi lajin kehityksen ja kasvun tukemiseksi. 1970-luvulla naisten pelaaminen otettiin huumorilla ja tytöttely ja muu lajin vähättely näkyy uutisoinnissa. Tasa-arvokeskustelu kävi lajin ympärillä kiivaana 1970- ja 1980-luvuilla. 1980-luvulla aloitettu panostus nais- ja tyttöjalkapalloon alkoi näkyä 1990-luvulla, kun naisjalkapallosta alkoi nousta mediaan myös yksittäisiä naisurheilijoita ja naisten maajoukkue sai osakseen myös menestystä. Naisjalkapallo siirtyi hetken trendistä lopulta hyväksyttäväksi ja suosituksi urheilulajiksi 1970-luvulta 1990-luvulle tultaessa. Lajille ja pelaajille naureskelusta siirryttiin ”oikeaan urheiluun”, jossa yksittäiset naispelaajat pystyivät nousemaan mediassa sankarihahmoiksi ja esikuviksi. Naisjalkapalloon liittyvän keskustelun ja Helsingin Sanomien artikkelien voi nähdä osana laajempaa yhteiskunnallista tasa-arvokeskustelua, jota on käyty läpi vuosikymmenien. Naisjalkapallo toimi osaltaan keskustelun herättäjänä ja avaajana miehisenä pidetyillä alueilla.