Sisäinen valvonta ja tilintarkastus pk-yrityksen väärinkäytösriskiin vastaamisessa

Abstract

Väärinkäytösriski on olemassa kaikessa liiketoiminnassa, ja väärinkäytöksistä aiheutuvat taloudelliset menetykset ovat tutkimusten mukaan merkittävät. Väärinkäytösten ominaisuuksia kuvaavan väärinkäytöskolmion mukaan väärinkäytöksen tapahtuminen on mahdollista, jos on olemassa tilaisuus, paine ja kyky rationalisoida teko. Yritys pyrkii vastaamaan väärinkäytösriskiin sisäisen valvonnan ja erityisesti sisäisten kontrollien keinoin. Sisäisen valvonnan järjestämisestä on laadittu kansainvälisiä malleja, mutta ne soveltuvat huonosti pk-yritysten käyttöön, sillä pienillä yrityksillä ei välttämättä ole riittävästi resursseja sisäisen valvonnan järjestämiselle. Lisäksi tehokaskin sisäinen valvonta on haavoittuvainen johdon kontrollien ohitukselle. Tällöin tilitarkastuksen merkitys sisäisen valvonnan ja tilinpäätöksen ulkopuolisena varmentajana on korostunut.

Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa toiminta-analyyttisen tutkimusotteen keinoin on keskitytty case-tapauksen avulla yksittäisen yrityksen väärinkäytöstapaukseen. Aikaisemman kirjallisuuden ja tutkimuksen perusteella väärinkäytösriskin, sisäisen valvonnan ja tilintarkastuksen välille on rakennettu viitekehys, jonka avulla empiirisen osion case-tapausta on tarkasteltu.

Sisäisen valvonnan on nähty vaikuttavan erityisesti väärinkäytöksen tilaisuus-elementtiin, mutta johdon tekemän väärinkäytöksen kohdalla paine-elementti saattaisi olla myös keskeinen tekijä. Sisäisen valvonnan keskittyessä enemmän taloudellisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseen, poistuisi johdolta tarve vääristellä tilinpäätöstä paremman taloudellisen tilanteen esittämiseksi. Tilintarkastuksen näkökulmasta väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys on puolestaan erityisen hankala havaita. Kaiken kaikkiaan väärinkäytösriskiin vastaamisessa ongelma on siinä, että tehokaskaan sisäinen valvonta ei takaa absoluuttista varmuutta väärinkäytösten varalle, ja tilintarkastuskin tarjoaa vain kohtuullisen varmuuden siitä, ettei tilinpäätös sisällä virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Näin ollen kaikesta huolimatta väärinkäytöksen tapahtuminen on aina mahdollista.