Pimeät kaavat verkkoalustoilla - Sääntelyn yhteensopivuus ja tulkintaongelmat

Abstract

Digitaalinen yhteiskunta kehittyy huimaa vauhtia, ja sen vaikutuksista ja sääntelystä puhutaan paljon. Kuluttajien oikeuksien suojelun tärkeyteen on herätty hyvissä ajoin, ja digialustojen velvollisuuksiin onkin puututtu EU-tasolla laaja-alaisella sääntelyllä. Tutkielmassani tarkastelen pimeiden kaavojen sääntelyä digialustoilla, mikä on verrattain uusi ja ajankohtainen aihe. Pimeillä kaavoilla tarkoitetaan menetelmiä, joilla digialustojen tarjoajat pyrkivät harhaanjohtamaan tai manipuloimaan käyttäjiä saavuttaakseen haluttuja tuloksia. Pimeät kaavat ovat todellinen ongelma, jotka voivat johtaa monenlaisiin ongelmiin. Tutkielmani keskiössä ovat haitallisten pimeiden kaavojen sääntely erityisesti digipalvelusäädöksessä sekä tekoälysäädöksessä. Tutkielmani tarkoituksena on pohtia ja tulkita voimassa olevan sääntelyn tehokkuutta, pirstaleisuutta ja toimivuutta. Hyödynnän tutkielmassani lainopillista metodia, sillä tutkin ja tulkitsen lähinnä voimassa olevaa Euroopan Unionin oikeutta. Koska ilmiö on verrattain uusi, on sääntely uutta ja sääntelyn vaikutukset eivät ole vielä havaittavissa. En voi siis vielä työssäni ottaa kantaa sääntelyn vaikutuksiin tai siihen, voidaanko sääntelyllä tavoittaa haluttuja tuloksia. Tutkin työssäni lähinnä pimeiden kaavojen sääntelyn moninaisuutta, yhteensopivuutta sekä pirstaleisuutta. Tutkielmani osoittaa, että pimeisiin kaavoihin on Euroopan Unionin tasolla pyritty puuttumaan monipuolisesti viimeaikaisin sääntelyin, mikä voi näyttäytyä päälle päin onnistuneelta ja tehokkaalta ratkaisulta. Digitaalisessa ympäristössä voi esiintyä hyvin monenlaisia kuluttajansuojaa uhkaavia ongelmia, joten laaja-alainen ja kattava sääntely on tarpeen. Tutkielmani kuitenkin osoittaa, että tosiasiassa pimeiden kaavojen sääntely voi olla melko abstraktia ja johtaa helposti tulkintaongelmiin, sillä aihetta on pyritty lähestymään eri näkökulmista ja suunnista. Oikean säädöksen valitseminen ja soveltaminen saattaa koitua vaikeaksi niiden moninaisuuden vuoksi. Tutkielmani perusteella voimme katsoa, että varsinkin digipalvelusäädöksen ja tekoälysäädöksen välisestä suhteesta olisi tarpeellista tehdä selkeämpää. Tutkielmani johtopäätöksenä esitetään, että yhteneväisempi lainsäädäntö olisi tarpeellista. Tulkintaongelmiin ja aukkoihin tulisi puuttua mahdollisesti suuntaviivojen, yhteneväisemmän säädöskokonaisuuden tai EUT:n ratkaisukäytännön kautta. Viimeiseksi mainittu tulee todennäköisesti muutaman vuoden päästä auttamaan mahdollisissa tulkintaongelmissa.