Pelillistämisen rooli käyttäjien sitouttamiseksi kieltenoppimissovelluksissa

Abstract

Kieltenopiskelu koetaan usein haastavaksi ja tylsäksi, jonka vuoksi pelillistäminen on herättänyt kiinnostusta sekä opiskelijoiden että opettajien keskuudessa. Pelillistäminen hyödyntää pelinomaisia elementtejä, jotka auttavat motivoimaan ja aktivoimaan ihmisiä muissa kuin pelillisissä yhteyksissä. Kieltenoppimissovellukset ovat hyödyntäneet pelinomaisia elementtejä, jonka ansiosta sovellukset ovat todistaneet käyttäjien lisääntyvän aktiivisuuden ja pitkäaikaisen sitoutumisen. Tutkielmassa selvitetään, kuinka sovelluskehittäjät voivat luoda tavanomaisia kieltenoppimissovelluksia pelillistämistä hyödyntämällä. Tutkielma käsittelee aihetta kolmen tutkimuskysymyksen avulla:

1. Mitkä pelillistämisen elementit sitouttavat käyttäjiä kieltenoppimissovelluksissa? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat käyttäjien sisäiseen- ja ulkoiseen motivaatioon kieltenoppimissovelluksissa? 3. Kuinka sovelluskehittäjät voivat edistää käyttäjien sitoutumista kieltenoppimissovelluksissa?

Tutkielmassa todettiin, että pelillistäminen koetaan usein positiivisena tekijänä kieltenoppimissovelluksissa. Kokemuspisteiden, tasojen, saavutusmerkkien sekä tulostaulujen avulla käyttäjät saadaan yleensä sitoutumaan kieltenoppimissovelluksiin tehokkaammin. Sovelluskehittäjien on kuitenkin ymmärrettävä käyttäjiensä todelliset tarpeet, joiden perusteella pelillistämisen elementit ja palkitsemisjärjestelmät implementoidaan. Käyttäjien tarpeiden ja sovelluksen tarjoaman ratkaisun on oltava linjassa, jotta pelillistämisellä on merkitystä. Käyttäjien tarpeiden ja sovelluksen tarjoaman ratkaisun kohdatessa, sovelluksesta tulee tehdä mahdollisimman yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Tällöin tavanomaisen aktiviteetin todennäköisyys kasvaa. Kun käyttäjällä on motivaatiota toimia ja sovellus on helppokäyttöinen, laukaisevat tekijät muistuttavat käyttäjää hänen tavoitteistaan. Näiden tekijöiden avulla kieltenoppimissovelluksesta saadaan luotua mielenkiintoinen, jonka myötä käyttäjistä tulee todennäköisesti pitkäaikaisia käyttäjiä. Rajoitetun sivumäärän vuoksi pelillistämisen elementtien syvällisempi vertailu ei ollut mahdollista. Pelillistämisen elementtien vertailuista ei toisaalta edes ole pitkäaikaistutkimuksia, joiden perusteella sovelluskehittäjät voisivat tehdä tehokkaampia muutoksia kieltenoppimissovelluksiin. Lisäksi tässä tutkimuksessa ei tarkastella, kuinka eri käyttäjäryhmät reagoivat pelillistämiseen kieltenoppimissovelluksissa. Vaikka tutkimuksessa käsitellään käyttäjien motivaatiota ja sitouttamisen strategioita, se ei ota huomioon yksilöllisiä eroja käyttäjien välillä.