Amiksesta yliopistoon : Ammattikoulutaustaisten yliopisto-opiskelijoiden koulutuspolut sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman näkökulmasta
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset3
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ammattikoulutaustaisten yliopisto-opiskelijoiden koulutuspolkuja, koulutusvalintoja ja kokemuksia yliopisto-opinnoista. Tutkimus paikantuu kasvatussosiologisen ja koulutuksellisen tasa-arvon tutkimuksen kentälle, jolla ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon johtava reitti on edelleen poikkeuksellinen ja vähän tutkittu. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, mitkä tekijät vaikuttivat opiskelijoiden päätökseen hakeutua yliopistoon, miten sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma ovat muovanneet heidän koulutuspolkujaan sekä millaisia haasteita ja mahdollisuuksia he ovat kokeneet opintojensa aikana.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Pierre Bourdieun pääomateorian ja habituksen käsitteen sekä Ari Antikaisen elämänkulullisen näkökulman varaan. Aineisto koostuu yhdeksästä eräässä Turun yliopiston tiedekunnassa opiskelevan ammattikoulutaustaisen miehen puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka toteutettiin keväällä 2024. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla.
Tulosten mukaan yliopistoon hakeutuminen ei näyttäytynyt kertaluonteisena päätöksenä vaan pitkän elämänkulun käännekohtien tuloksena, jossa työelämäkokemuksella, kasvaneella itseluottamuksella ja yksittäisillä sosiaalisilla suhteilla oli ratkaiseva merkitys. Sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman niukkuus paikantui ennen kaikkea akateemisiin valmiuksiin ja yliopiston lukiotaustaa koskeviin oletuksiin, ei niinkään ihmissuhteissa koettuun leimaan, ja ammattikoulutausta jäi yliopistoyhteisössä useimmiten näkymättömäksi. Samalla työelämässä ja muun elämänkulun aikana karttunut kypsyys, itsevarmuus ja pitkäjänteisyys toimivat voimavaroina, jotka osittain tasapainottivat akateemisen pääoman puutetta. Tutkimus korostaa tarvetta ymmärtää koulutuksellista tasa-arvoa myös epälineaaristen koulutusreittien ja erilaisten pääomien näkökulmasta.