Yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen suhde : Kirjallisuuskatsaus yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen välisestä suhteesta ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä eurooppalaisessa tutkimuskontekstissa

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa käsittelen yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen välistä suhdetta, sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä eurooppalaisessa tutkimuskontekstissa. Tutkielman tarkoituksena on siis selvittää millaisena yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen välinen suhde näyttäytyy aiemman tutkimustiedon valossa ja mitkä muut tekijät ovat yhteydessä kyseisiin luottamuksen lajeihin. Koska aiemmassa luottamustutkimuksessa luottamuksen lajien välisestä suhteesta on paljon ristiriitaisia käsityksiä, pohjaan tutkielmassa analyysini yleisimmin luottamustutkimuksessa käytettyihin teorioihin, eli institutionaaliseen teoriaan ja sosiaalisen pääoman teoriaan, sillä ne edustavat tutkimusperinteen eri koulukuntia. Tutkielma on tyypiltään kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona toimii 11 vertaisarvioitua eurooppalaista tutkimusartikkelia vuosilta 2015–2022. Jokainen aineiston artikkeleista keskittyy tarkastelemaan luottamuksen lajien välistä yhteyttä sekä niihin yhteydessä olevia muita tekijöitä. Itse analyysi on suoritettu integroivalla tutkimusotteella, sillä artikkeleiden tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia keskenään. Kyseinen analyysimenetelmä mahdollistaa ristiriitaisten tulosten ja paljon tutkitun aiheen yhtenäisen ja kriittisen arvioinnin. Analysoimieni tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen välillä on tiivis yhteys. Suhteen laadusta on kuitenkin hankala muodostaa yhtenäistä johtopäätöstä, sillä esimerkiksi kausaalisuhteesta luottamuksen lajien välillä on paljon ristiriitaisia käsityksiä. Analyysin tulokset tukevatkin teoriataustan mukaista käsitystä suhteen monimutkaisesta luonteesta. Tutkimusten perusteella on kuitenkin pääteltävissä, että institutionaalisen luottamuksen korkea taso viittaa yleensä myös yleistetyn luottamuksen korkeaan tasoon. Aineiston perusteella molempien luottamuksen lajeihin on yhteydessä myös muita tekijöitä, joita ovat muun muassa koulutus, yksilöiden omat kokemukset, ja laadukkaat instituutiot. Laadukkaiden, eli tasa-arvoisten ja lahjomattomissa olevien, instituutioiden voidaan tulkita tutkimusten valossa olevan vahvimmin yhteydessä luottamuksen lajeihin, sillä ne myös epäsuorasti parantavat yhteiskunnan turvallisuutta ja vähentävät korruptiota. Kausaalisuhteen epäselvyyden vuoksi aiheen jatkotutkimus on perusteltua, jotta yhteiskunnallisen luottamuksen tason laskua pystytään ennaltaehkäisemään ja välttämään siten luottamuksen vähenemisen negatiivisia vaikutuksia. Kausaalisuhteen selvittäminen vaatii kuitenkin pitkittäisaineistojen käyttöä, sekä laajaa maiden välistä vertailua.