Temperamentin yhteys lapsen sosioemotionaaliseen kompetenssiin ja vaikeuksiin

Abstract

Tämän tutkimuksen kohteena on lapsen 8kk ikäpisteessä mitatun temperamentin yhteys 18kk ikäpisteessä mitattuun sosioemotionaaliseen kompetenssiin sekä sosioemotionaalisiin vaikeuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää varhaislapsuudessa arvioitujen laajojen temperamenttiulottuvuuksien (positiivinen reaktiivisuus ja itsesäätely) vaikutusta lapsen sosioemotionaalisen kompetenssiin kehittymiseen sekä negatiivisen reaktiivisuuden vaikutusta sosioemotionaaliseen yleisoireiluun. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen osa koostuu lapsen sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen tarkastelusta sekä taitojen että vaikeuksien näkökulmasta. Toisessa osassa käsitellään temperamenttia kuvaavia lapsiorientoituneita taustateorioita sekä yksilöllisen temperamentin ilmenemistä sosiaalisessa ympäristössä. Teoriaosan viimeisessä luvussa syvennytään temperamentin ja sosioemotionaalisen kehityksen välisiin monisyisiin yhteyksiin, sekä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja niiden tuloksiin. Tutkimuksen aineistona käytetään Turun yliopiston toteuttamaa Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimuksen kyselyaineistoa, joka koostuu intensiiviryhmään kuuluvista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tammikuun 2008 ja huhtikuun 2010 välillä syntyneistä lapsista (N=1827) ja heidän äideistään (N=1797). Tutkittavien lasten temperamenttia mitataan The infant behavior questionnaire – Revised short form -kyselyllä (IBQ-R). Lasten sosioemotionaalista kehitystä puolestaan mitataan Brief infant toddler social and emotional assessment -kyselyllä (BITSEA). Aineistoa käsitellään määrällisesti lineaarisen regressioanalyysin keinoin, ja tämän tutkimuksen määrällinen aineisto koostui lopulta 885 havaintoparista. Tutkimuksen tulosten mukaan laajojen temperamenttiulottuvuuksien (positiivinen reaktiivisuus ja itsesäätely) voidaan olettaa selittävän 12,5% sosioemotionaalisen kompetenssin vaihtelusta. Negatiivisen reaktiivisuuden voidaan puolestaan olettaa selittävän 6,4% sosioemotionaalisia vaikeuksia kartoittavien kokonaispisteiden vaihtelusta.