Luokanopettajaopiskelijoiden luokanhallinnallinen minäpystyvyys ja valmiudet luokanhallintaan

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyys on yhteydessä heidän luokanhallinnalliseen minäpystyvyyteensä, miten suoritetut opetusharjoittelut ovat yhteydessä heidän luokanhallinnalliseen minäpystyvyyteensä sekä miten hyvin luokanopettajaopiskelijat kokevat yliopiston valmistavan heitä luokanhallintaan. Sen lisäksi selvitettiin, millaisia valmiuksia luokanopettajaopiskelijoilla on toimia luokanhallintatilanteissa ja mitä heidän mielestään yliopiston opettajankoulutukseen tulisi lisätä, jotta valmiudet toimia luokanhallintatilanteissa olisivat paremmat. Aihe on tärkeä tutkittavaksi, sillä luokanhallintakeinot ovat tärkeä osa opettajan työtä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena, ja aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui 78 opiskelijaa. Kyselylomakkeella saatu määrällinen aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 28 -ohjelmalla korrelaatioanalyysillä sekä Kruskal-Wallisin H-testillä. Kyselylomakkeella saatu laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa saatiin selville, että luokanopettajaopiskelijoiden yleinen minäpystyvyys on positiivisesti yhteydessä heidän luokanhallinnalliseen minäpystyvyyteensä. Suoritettujen opetusharjoitteluiden määrällä oli myös merkitystä luokanopettajaopiskelijoiden luokanhallinnalliselle minäpystyvyydelle, sillä eri määrän opetusharjoitteluita suorittaneiden opiskelijoiden luokanhallinnallinen minäpystyvyys erosi toisistaan. Luokanhallinnallinen minäpystyvyys nousi sitä mukaa kun suoritettujen opetusharjoitteluiden lukumäärä nousi, lukuun ottamatta tilannetta, jossa oli suoritettu kaksi opetusharjoittelua, jolloin luokanhallinnallinen minäpystyvyys oli alhaisinta. Lähes puolet vastaajista kokivat yliopiston opettajankoulutuksen valmistavan luokanopettajaopiskelijoita luokanhallintaan melko huonosti. Valmiuksiksi luokanhallintatilanteisiin luokanopettajaopiskelijat nostivat esimerkiksi ennakoinnin ja tavoitteet sekä luokan fyysiset järjestelyt. Yliopiston opettajankoulutukseen toivottiin esimerkiksi omaa luokanhallintaan liittyvää kurssia sekä lisää aiheeseen liittyviä harjoitteluja ja käytännön kokemuksia. Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyyden yhteydestä heidän luokanhallinnalliseen minäpystyvyyteensä. Tämän lisäksi tutkimustuloksia voisi hyödyntää opettajankoulutuksen kehittämisessä, jotta luokanopettajaopiskelijoiden luokanhallinnalliset valmiudet olisivat paremmat. Tutkimustulokset mahdollistavat laajemmat jatkotutkimusmahdollisuudet, esimerkiksi eri taustamuuttujilla.