Virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot lapsilla ensimmäisen elinvuoden aikana

Abstract

Hengitystieinfektioiden määrä ihmisen elinaikana on kokonaisuudessaan merkittävä ja suurimmillaan varhaislapsuudessa. Valtaosa hengitystieinfektioista on virusten aiheuttamia, eikä taudinaiheuttajaa voida päätellä kliinisen oirekuvan perusteella. Huolimatta siitä, että suurin osa hengitystieinfektioista paranee itsestään, aiheutuu niistä yhteiskunnalle ja terveydenhuollolle huomattava määrä kustannuksia. Eri virusten esiintyvyyden tuntemuksella on huomattavaa merkitystä pyrittäessä kehittämään menetelmiä virusten aiheuttaman tautitaakan vähentämiseksi.

Tutkimusaineisto koostui vuosina 2017–2018 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toteutetusta pienten lasten hengitystieinfektioita selvittäneestä seurantatutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui 431 Tyksissä vuoden 2017 kesä-elokuun aikana syntynyttä lasta. Kymmenen kuukauden seuranta- aikana vanhempia ohjeistettiin tuomaan lapsensa jokaisen hengitystieinfektion yhteydessä tutkimuspoliklinikkakäynnille. Vastaanotolla lapselta otettiin nenänielunäyte, josta virukset analysoitiin PCR-menetelmällä. Tutkimustulokset pohjautuvat näiden näytteiden analyyseihin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin eri virusten esiintyvyyttä ja niiden suhteellisia osuuksia lapsilla yhden talven aikana. Rinovirus oli selkeästi yleisin taudinaiheuttaja, ja syys- ja kevätepidemioiden aikaan rinovirus löytyi suurimmasta osasta virusnäytteitä. RS-viruksen ja influenssaviruksen aiheuttamat epidemiat sijoittuivat keskitalveen. Muita hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia esiintyi satunnaisemmin ympäri vuoden. Erityisesti talvikuukausina tarvitaan virologisia testejä, kun halutaan saada taudinaiheuttaja tietoon. Tämä on tarpeellista influenssan hoidon kannalta sekä sairaalaolosuhteissa potilaiden kohortointia varten. RS- ja rinovirukseen on kehitteillä spesifisiä lääkehoitoja, jotka tulevaisuudessa voivat pienentää merkittävästi näistä viruksista aiheutuvaa tautikuormaa ja taloudellisia kustannuksia.