KUVALLINEN HAVAINNOLLISTAMINEN KUULLUN YMMÄRTÄMISEN TUKENA ALAKOULUSSA

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten seuraavat tekijät vaikuttavat viidesluokkalaisten historian tarinan kuullun ymmärtämiseen: pedagogiset ratkaisut (kuvallinen havainnollistaminen), sukupuoli, koulumenestys (äidinkielen ja kirjallisuuden sekä historian arvosanat) ja kognitiivinen ominaisuus (työmuistin kapasiteetti). Yhtenä tutkimuksen laajempana viitekehyksenä on Mayerin kognitiivinen teoria multimediaoppimisesta, joka perustuu ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmän visuaaliseen ja auditiiviseen kaksikanavaisuuteen.

Kuullun ymmärtämistä tutkittiin tätä tutkimusta varten muokatulla historian oppikirjan tarinalla ja sen pohjalta tehdyllä kuullunymmärryskyselyllä. Puolet osallistujista näki tarinan kuulemisen yhteydessä sitä havainnollistavia kuvia, puolet eivät. Työmuistin kapasiteettia mitattiin tätä tutkimusta varten tehdyllä työmuistitestillä, joka pohjautuu yleisesti käytössä oleviin työmuistitesteihin. Osallistujat (N = 65) olivat kaikki saman koulun oppilaita, ja tiedonkeruu suoritettiin koulupäivien aikana. Tutkimuksen aineisto on määrällinen, ja sitä analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Tulokseksi saatiin, että kuvallinen havainnollistaminen parantaa kuullun ymmärtämistä. Kuullun ymmärtäminen oli sekä tytöillä että pojilla parempaa kuvien kanssa kuin ilman. Lisäksi tulokset antoivat viitteitä siitä, että kuvallisesta havainnollistamisesta on enemmän hyötyä pojille kuin tytöille. Tulosten mukaan parempi koulumenestys tukee kuullun ymmärtämistä. Myös parempi työmuistin kapasiteetti tukee kuullun ymmärtämistä, vaikka sen vaikutus ei ollut suuri.

Tutkimustulokset vahvistavat Mayerin teorian mukaisen oletuksen siitä, että kuvallinen havainnollistaminen parantaa kuullun ymmärtämistä. Kun opettaja ottaa opetuksessaan huomioon niitä asioita, joiden avulla ymmärrystä opetettavasta asiasta on mahdollista parantaa, voidaan saavuttaa parempia oppimistuloksia. Kuvallinen havainnollistaminen on yksi tällainen keino. Aihetta voisi jatkossa lähestyä tutkimalla, miten kuultua havainnollistavat animaatiot tukevat kuullun ymmärtämistä, tai miten kuullun ymmärtäminen eroaa, jos havainnollistavat kuvat näytetään ennen tai jälkeen kuuntelemisen.