Matematiikka- sekä lukemis- ja kirjoittamisahdistuskyselyiden faktorirakenteet ja mittausinvarianssi

Abstract

Ahdistuneisuus on tunnetila, johon liittyy huoli jostain tapahtumasta. Matematiikka- ja lukemisahdistus ovat esimerkkejä tietynlaisista ahdistuneisuuden tyypeistä, joiden on todettu olevan yhteydessä erityisesti lapsen menestykseen akateemisessa ympäristössä tavalla tai toisella. Tällaisia ihmisen tunnetiloja ei voi havaita suoraan vaan ne ovat niin sanottuja latentteja muuttujia eli faktoreita, joita mitataan usein joillakin havaittavissa olevilla muuttujilla, kuten kyselypatterin kysymyksillä tai väittämillä. Näin tehtiin vuoden 2021 syksyllä, kun 3.-9.-luokkalaiset lapset vastasivat muun FUNA-tehtävistön ohella matematiikka- sekä lukemis- ja kirjoittamisahdistuskyselyihin. Faktorianalyysi on eräs tilastollinen menetelmä, jolla faktorien ja havaittujen muuttujien muodostamaa rakennetta analysoidaan. Silloin kun tutkijalla on jo etukäteen ymmärrys kyselyn hypoteettisesta faktorirakenteesta, sitä tutkitaan konfirmatiivisella faktorianalyysillä. Faktorirakenteen tutkimiseen kuuluu usein myös mittausinvarianssin testaaminen, joka kertoo, mitataanko tutkittavaa rakennetta samalla tavalla ominaisuuksiltaan erilaisissa ihmisryhmissä. Mittausinvarianssia testataan ryhmitellyllä konfirmatiivisella faktorianalyysillä, jossa vertaillaan sisäkkäisiä malleja, joista aina toinen on toista jollain tavalla rajoitetumpi tutkittavien ihmisryhmien suhteen. Tässä tutkielmassa esitetään faktorianalyysin teoriaa ja menetelmiä testata sovitetun faktorimallin hyvyyttä. Tämän lisäksi esitetään mittausinvarianssin määritelmä ja tapa testata faktorirakenteen mittausinvarianssia. Esitettyjä menetelmiä sovellettiin matematiikka- sekä lukemis- ja kirjoittamisahdistuskyselyillä kerättyihin aineistoihin. Analyysien tulokset osoittivat, että matematiikka-ahdistuskyselyn faktorirakenne oli sellainen kuin oletettiin ja se oli samanlainen tytöillä ja pojilla mutta ei eri luokka-asteiden lapsilla. Lukemis- ja kirjoittamisahdistuskyselyn faktorirakenne ei ollut sellainen kuin oletettiin, joten sen mittausinvarianssia ei voinut testata mielekkäästi.