Yhdistävä vai erottava konflikti? : Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksia Ibero-Amerikan maiden ulkopolitiikassa

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorKannisto, Jimi
dc.contributor.departmentfi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Valtio-oppi|en=Political Science|
dc.date.accessioned2026-02-26T22:04:10Z
dc.date.available2026-02-26T22:04:10Z
dc.date.issued2026-01-26
dc.description.abstractVenäjän hyökkäyssota Ukrainaan herätti kansainvälistä huomiota ja paheksuntaa niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin. Kaikilla maantieteellisillä ja kulttuurisilla alueilla ei kuitenkaan reagoitu konfliktiin yhtä yhtenäisesti kuin länsimaissa, vaan sota on muodostanut eri jakolinjoja maantieteelliskulttuuristen alueiden sisälläkin. Tämä tutkimus tarkastelee Ukrainan sodan vaikutuksia Ibero-Amerikan maiden ulkopoliittisiin linjauksiin ja yrittää samalla selvittää, ohjaako maiden demokratian taso niiden suhtautumista konfliktiin. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Barry Buzanin ja Ole Wæverin alueellisen turvallisuuskompleksin teoria, joka painottaa kylmän sodan jälkeisessä maailmanjärjestyksessä turvallisuuden alueellisen tason ensisijaisuutta. Teoriaa sovelletaan Ibero-Amerikan alueelle ja huomioidaan erityisesti sen maiden keskinäiset dynamiikat sekä suhteet Yhdysvaltoihin ja Venäjään. Tutkimus hyödyntää kahta aineistoa, joita peilataan toisiinsa. Ensimmäinen on Freedom Housen vuoden 2025 maailman valtioiden poliittisten oikeuksien ja kansalaisvapauksien tasoa kuvaava raportti. Tämä työ keskittyy tarkastelemaan Ibero-Amerikan maiden suoriutumisia raportin asteikolla. Toisena aineistona toimii YK:n yleiskokouksissa aikavälillä 2022-2025 pidetyt Ibero-Amerikan maiden puheet, jotka valikoituvat Freedom Housen raportin suoritusten mukaan ja joita analysoidaan aineistopohjaisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella demokraattisimmat maat ovat taipuvaisempia vastustamaan Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa ja vähemmän demokraattiset asettumaan Venäjän puolelle. Ukrainan sodalla ei ole konkreettisia vaikutuksia Ibero-Amerikan alueen sisäisiin tai ulkoisiin dynamiikkoihin. Kansainvälisen järjestyksen kannalta tilanne on epävarmempi: alueen maat nojaavat varsinaisen Yhdysvallat-keskeisyyden sijaan enemmän multilateralismiin. Tämä kasvattaa mahdollisuuksia nousevien valtojen vaikutusvallan kasvuun alueella ja Yhdysvaltojen hegemonia-aseman horjumiseen. Tämä työ liittää Ibero-Amerikan alueen osaksi laajempaa turvallisuuskeskustelua.
dc.format.extent108
dc.identifier.olddbid214557
dc.identifier.oldhandle10024/197574
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/17374
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2026022616607
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/197574
dc.subjectIbero-Amerikka, alueellinen turvallisuuskompleksi, Barry Buzan, Ole Wæver, Venäjä, Ukrainan sota, Yhdysvallat
dc.titleYhdistävä vai erottava konflikti? : Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksia Ibero-Amerikan maiden ulkopolitiikassa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Kannisto_Jimi_opinnaytetyo.pdf
Size:
1.38 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)