MASENTUNEEN MIELEN LUOTTAMUSVAJE Masentuneisuuden yhteys suomalaisten luottamukseen lääkäreihin ja terveydenhuoltojärjestelmään

dc.contributorSosiaalitieteiden laitos, Sosiologia-
dc.contributor.authorAho, Minna
dc.contributor.departmentfi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Sosiologia|en=Sociology|
dc.date.accessioned2017-04-25T09:47:08Z
dc.date.available2017-04-25T09:47:08Z
dc.date.issued2017-04-25
dc.description.abstractTutkielma käsittelee masentuneen mielialan, eli masentuneisuuden yhteyttä suomalaisten luottamukseen lääkäreitä ja Suomen terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. Tarkoituksena on löytää yhteys, ja selittää sen syitä. Luottamus sisältyy sosiaalisen pääoman käsitteeseen, ja on sen indikaattori. Lääkäreihin ja terveydenhuoltojärjestelmään luottaminen ovat keskenään erilaisia luottamusmuotoja. Tutkielma avaa luottamuksen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten lääkärien ja masentuneiden potilaiden yhteistyötä, sekä terveydenhuoltojärjestelmän oikeudenmukaisuutta. Tutkielma on kvantitatiivinen ja sen aineisto on Tilastokeskuksen keräämä ISSP 2011: terveys: Suomen aineisto [elektroninen aineisto]. FSD2703, versio 1.0 (2012-03-02). Poikkileikkausaineisto on kerätty vuonna 2011 strukturoidulla kyselylomakkeella väestörekisteristä systemaattisella satunnaisotannalla. Tutkimuksen perusjoukkona ovat 15 - 74-vuotiaat suomalaiset. Analyysit on toteutettu lineaarisella regressiolla monimuuttujamalleina. Tulokset osoittavat, että masentuneisuudella on suora yhteys lääkäreihin luottamiseen, muttei terveydenhuoltojärjestelmään luottamiseen. Koettu status ja tyytyväisyys ovat myös yhteydessä molempiin luottamuksen lajeihin. Koettu status on vahvemmin yhteydessä terveydenhuoltojärjestelmään luottamiseen. Vertikaalinen luottamus (tai luottavaisuus) lääkäreihin, sekä institutionaalinen luottamus terveydenhuoltojärjestelmään ovat yhteydessä toisiinsa. Masentuneisuuden yhteys terveydenhuoltojärjestelmään luottamiseen kulkee lääkäreihin luottamisen, koetun statuksen, tai tyytyväisyyden kautta. Masentuneisuutta tuntevat vastaajat luottavat heikosti lääkäreihin, koska ovat tyytymättömiä saamaansa hoitoon, eivät pidä lääkärien taitoja tarpeeksi hyvinä, sekä eivät koe lääkärien keskustelevan kaikista hoitovaihtoehdoista potilaiden kanssa. Luottamuksen vahvistamiseksi on parannettava lääkärien ja potilaiden välistä vuorovaikutusta. Lääkärin kuuntelu- ja keskustelutaidot vaikuttavat toimenpiteiden ohella potilaan luottamukseen ja haluun sitoutua pidempään hoitosuhteeseen, jota masennuksen hoito usein vaatii. Potilasta on informoitava kaikista hoitovaihtoehdoista, sekä masennuslääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista, mikäli lääkitys aloitetaan.-
dc.description.notificationsiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid150857
dc.identifier.oldhandle10024/134609
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/7109
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/134609
dc.titleMASENTUNEEN MIELEN LUOTTAMUSVAJE Masentuneisuuden yhteys suomalaisten luottamukseen lääkäreihin ja terveydenhuoltojärjestelmään-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot