Päätöslauselma 2758 : Päätös Kiinan edustuksesta YK:n yleiskokouksessa vuonna 1971

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin Kiinan edustusta koskenutta kiistaa, jota käytiin YK:ssa vuosien 1949–1971 välisenä aikana. Tarkastelu rajattiin vuoteen 1971, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman 2758. Tällä päätöslauselmalla yleiskokous palautti kaikki Kiinan kansantasavallan oikeudet, tunnusti Kansantasavallan edustajat Kiinan ainoiksi legitiimeiksi edustajiksi ja erotti Kiinan tasavallan edustajat YK:sta. Tasavalta on edelleen YK:n ja muiden sellaisten järjestöjen ulkopuolella, joissa jäsenyys edellyttää valtiollisuutta.

Edustuskiistaa tutkittiin yleiskokouksessa käydyn keskustelun näkökulmasta. Tutkielman alkuperäisaineisto koostui yleiskokouksen vuoden 1971 istuntokauden asiakirjoista, päätöslauselmaesityksistä ja täysistuntopöytäkirjoista. Alkuperäisaineistosta selvitettiin, minkälaisia näkemyksiä jäsenvaltioiden delegaatiot esittivät puheenvuoroillaan, ja minkälaisia kannattajaryhmittymiä eri näkemyksillä oli. Havainnot kontekstualisoitiin, jotta voitiin pohtia myös niitä alkuperäisaineiston ulottuvuuksia, joista aineisto ei kertonut suoraan. Näin oli mahdollista esittää perusteltu tulkinta siitä, miksi yleiskokous hyväksyi päätöslauselman 2758 vuonna 1971. Tutkielman tavoite oli tehdä yleiskokouksen päätös ymmärrettäväksi.

Keskeinen havainto vuoden 1971 täysistuntokäsittelyistä oli, että edustuskiista itsessään haarautui lukuisiin kiistanaiheisiin. Nämä kiistanaiheet jaettiin näkemyksiin, jotka koskivat Kiinojen lukumäärää ja YK:n perusprinsiippejä. Kiinojen lukumäärää koskeneet näkemykset kumpusivat Kiinan sisällissodasta, joka oli vuorostaan kiinnittynyt kylmään sotaan. YK:n perusprinsiippejä koskeneet näkemykset puolestaan pohjasivat järjestön arvoihin, tehtäviin ja tavoitteisiin. Useimmat näistä näkemyksistä liittyivät joko kansainväliseen rauhaan tai YK:n universaalisuuteen. Kiistan monijakoisuus mahdollisti sen, etteivät edes edustuskiistan samalla puolella olleet delegaatiot jakaneet kaikkia näkemyksiä keskenään. Osa näkemyksistä sen sijaan jaettiin lähes yksimielisesti kiistan molemmin puolin.

Tärkeimmät syyt päätöslauselman 2758 hyväksymiselle ilmenivät näkemyksistä, joista yleiskokous oli yksimielinen. Delegaatiot edustuskiistan molemmin puolin jakoivat näkemyksen siitä, että YK onnistuisi tehtävissään ja tavoitteissaan todennäköisemmin, jos Kansantasavallalla olisi edustus organisaatiossa. Harva kiisti, että Kansantasavallan osallistuminen helpottaisi rauha- ja turvallisuuskysymysten ratkomista. Täten yleiskokous puolsi lähes yksimielisesti Kansantasavallan edustusoikeutta, ja erimielisyydet koskivat ainoastaan kiistan muita puolia.