Haastattelututkimus käsityötä opettavien opettajien kokemuksista näkövammaisten oppilaiden arvioimisesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää käsityötä opettavien opettajien kokemuksia näkövammaisten oppilaiden arvioinnista. Erityisesti tarkastellaan arvioinnin oikeudenmukaisuutta, käytännön toteutusta ja siihen liittyviä haasteita. Arvioinnilla on keskeinen rooli oppilaan oppimisen tukemisessa, mutta perinteiset arviointimenetelmät eivät aina sovellu sellaisenaan oppilaille, joilla on näkövamma. Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenologisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin kuudelta opettajalta, joilla oli kokemusta näkövammaisen oppilaan opettamisesta. Tutkimustulokset osoittavat, että arvioinnin yhdenvertaisuuden toteuttaminen vaatii opettajalta erityistä joustavuutta ja kykyä mukauttaa arviointikriteerejä oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Käsityön arviointi ei voi perustua pelkästään lopputuloksen visuaalisiin kriteereihin, vaan sen tulee myös keskittyä edistymiseen ja muihin kokonaisen käsityön prosessin vaiheisiin. Lisäksi arviointityössä korostui oppilaan ympärillä olevien henkilöiden, kuten huoltajien, ohjaajien ja kollegoiden, aktiivinen osallistuminen, joka nousi keskeiseksi tekijäksi arvioinnin tukena.