Lapsuuden mielikuvitusystävät ja niihin suhtautuminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan mielikuvitusystäviä lapsuuden ilmiönä pohjakirjallisuuden kautta. Kirjallisuuskatsauksessa on kumottu mielikuvitukseen liittyviä ennakkoluuloja sekä käyty läpi mielikuvitusystäviin suhtautumista. Kolmen eri teorian kautta tutkielmassa todettiin, että mielikuvitusystäviin uskominen ei liity lapsen kyvyttömyyteen erottaa fiktiota todellisesta, sillä mielikuvitusystävä on lapsen omaa mielen tuotetta. Lapset ymmärtävät, etteivät muut ihmiset voi nähdä ja kuulla heidän mielikuvitusystäviään ja puhuvat usein ystäviensä puolesta. Mielikuvitusystävän luomiselle on monia syitä, joihin syvennyttiin kolmelta näkökulmalta; mielikuvitusystävän kanssa luodun suhteen merkityksen, lapsen sisäisten asioiden käsittelyn ja ulkoisten tekijöiden seurauksena. Mielikuvitusystävän luomiselle voi luetella monia syitä, mutta perimmäinen tärkeys on ymmärtää, että mielikuvitusystävän syntyyn on syynsä. Tutkielman lopussa otettiin kantaa varhaiskasvatuksen kasvattajien ja vanhempien osallisuuteen ja mahdollisuuksiin mielikuvitusystävän kanssa suhtautumiseen. Mielikuvitusystävät todettiin olevan osa mielikuvitusta, jonka mahdollistamista ja käyttöä painostetaan myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Yhteenvedossa käydään läpi lukujen asiat tiivistettyinä ja puhutaan aiheen tutkimusmahdollisuuksista.