Luokanopettajaopiskelijoiden mitatut ja itsearvioidut oikeinkirjoitustaidot

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvät luokanopettajaopiskelijoiden oikeinkirjoitustaidot ovat ja kuinka hyviksi luokanopettajaopiskelijat arvioivat omat oikeinkirjoitustaitonsa. Lisäksi tutkittiin, onko sukupuolella tai äidinkielen ylioppilaskirjoitusten arvosanalla yhteyttä mitattuihin tai itsearvioituihin oikeinkirjoitustaitoihin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko luokanopettajaopiskelijoiden mitattujen ja itsearvioitujen oikeinkirjoitustaitojen välillä yhteyttä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Oikeinkirjoitustaitoja mitattiin Merisuo-Stormin ja Stormin (2019) kehittämällä sanelukirjoitustestillä. Oikeinkirjoitustaidon analyysimenetelmänä käytettiin oikeinkirjoituksen virheanalyysia, joka perustuu Ruoppilan, Römanin ja Västin (1969) kehittämään malliin. Oikeinkirjoitustaitojen itsearviointia varten kehitettiin virheanalyysin pohjalta Likert-asteikollinen itsearviointimittari. Tutkimusjoukkona oli 83 kotimaisen opettajankoulutuslaitoksen äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaksolle osallistunutta luokanopettajaopiskelijaa. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin ja yhteyksien selvittämiseen käytettiin epäparametrisiä testejä. Tutkimuksessa havaittiin, että luokanopettajaopiskelijat suoriutuivat sanelukirjoitustestistä keskimäärin hyvin. Pieni osa opiskelijoista suoriutui sanelukirjoitustestistä heikosti. Oikeinkirjoitusvirheiden havaittiin painottuvan yhdyssana-, alkukirjain- ja kongruenssivirheisiin sekä pilkkujen ja omistusliitteiden puuttumiseen. Luokanopettajaopiskelijat arvioivat oikeinkirjoitustaitonsa melko hyviksi. Mitattujen ja koettujen oikeinkirjoitustaitojen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Opiskelijat osasivat jossain määrin arvioida oikeinkirjoitustaitojaan, mutta taitoja ei osattu arvioida tarkasti todellista osaamista vastaavasti. Sukupuolella ja äidinkielen ylioppilaskirjoitusten arvosanalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys mitattuihin oikeinkirjoitustaitoihin, mutta niillä ei ollut yhteyttä itsearvioituihin oikeinkirjoitustaitoihin. Tutkimuksen tulokset vastaavat aiempia peruskoulu- ja lukioikäisiä koskevia tutkimustuloksia, sillä luokanopettajaopiskelijoiden oikeinkirjoituksen ongelmakohdat ovat samanlaisia kuin peruskoulu- ja lukioikäisillä. Aiemmin havaitut sukupuolten väliset erot kirjoitustaidoissa havaittiin myös luokanopettajaopiskelijoilla, sillä naiset suoriutuivat sanelukirjoitustestistä miehiä paremmin. Havaintomme viittaavat oikeinkirjoitustaitojen suhteelliseen pysyvyyteen peruskoulusta yliopistoon. Opettajankoulutuksessa tulisikin harkita opiskelijoiden tietoisuuden lisäämistä heidän todellisista oikeinkirjoitustaidoistaan ja oikeinkirjoitukseen keskittyvän opetuksen tehostamista.