Arkistoetnografinen tapaustutkimus Kalifornian suomalaisen yhteisöarkiston lahjoitusprosessista kansainvälisessä kulttuuriperintöhankkeessa
1.26 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset13
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Berkeleyn suomalaisten yhteisön arkiston lahjoitusprosessia Kalifornian yliopistoon, Berkeleyyn. Arkisto on ainutlaatuinen arkistolähde koskien Kalifornian San Franciscon lahden suomalaista yhteisöä 1800-luvun lopusta 2000-luvun alkuun. Lahjoitusprosessin myötä kyseinen arkistolähde julkaistiin tutkimuskäyttöön. Yliopiston Bancroftin kirjastossa yhteisön arkisto sijoittuu osaksi Yhdysvaltojen länsirannikon ympäristö- ja väestöhistoriaa kartoittavaa Western Americana -kokoelmaa. Tutkielmani on sekä arkistoalan että etnologian opinnäytetyö. Arkistoalan näkökulmasta keskeisiä käsitteitä tapaustutkimuksessa ovat yksityisarkistojen erityispiirteet ja niihin liittyvä eettinen harkinta sekä
arkistoinstituutioiden tekemä arvonmääritys ja hankintapolitiikka. Tarkastelen, mitä tapahtuu, kun yhteisöarkisto muuttuu lahjoitustilanteessa yhteisön muistista osaksi kollektiiviseksi muistoa ja arkistolliseksi kulttuuriperinnöksi. Tutkimusaineisto muodostui etnografisin menetelmin lahjoitusprosessin aikana. Keskeisen tutkimusaineiston muodostavat tekemäni asiantuntijahaastattelut. Olen kiinnittänyt analyysissä huomioni arkistohankkeeseen osallistuneiden toimijoiden näkökulmiin arkiston arvosta sekä toimijoiden tekemän yhteistyölle projektin toteutumisessa. Arkistoetnografia on arkistoalan toimintakulttuurin tutkimuksessa suhteellisen suusi menetelmänä. Se mahdollistaa arkistotyön sosiaalisen puolen, kuten vuorovaikutussuhteiden ja verkostojen tutkimisen, minkä vuoksi se sopii hyvin yksityisarkistojen sekä virallisten arkistolaitosten välisen yhteistyön tutkimukseen. Hyödynnän menetelmänä arkistoetnografiaa, jossa tarkastelen Berkeleyn yhteisöarkistoprojektiin osallistuneita toimijoita käytäntöyhteisönä, jotka tekivät yhteistyötä arkiston kulttuuriperintöarvon määrittelyssä sekä lahjoitusprosessissa. Tutkielmassa nousee esille kysymys siirtolais- ja diasporayhteisöjen arkistojen ylirajaisuuden vaikutuksesta niiden asemaan osaan kansallista arkistollista kulttuuriperintöä. Yhteisöarkistokeskustelusta tarkastellaan kysymyksiä arkistojen omistajuudesta sekä arkistojen saavutettavuudesta osana virallisten muistiorganisaatioiden kokoelmia. Projektin lopputuloksena pohdin arkistointiprosessien, kuten kuvailun ja nimeämisen sekä päätearkiston sijainnin merkitystä arkiston tulkinnalle ja saavutettavuudelle eri käyttäjäryhmien näkökulmasta.
This case study concerns a multinational archival heritage preservation process. As a result of the project Berkeley Finns Community Archive was donated to the Bancroft Library Western Americana -collection of the University of California, Berkeley. The archive is a valuable source of Finnish Californians heritage in the west coast of the United Stated from the late 19th century to the beginning of 21st century. Through the donation process this archival source is open for research. As a part of the Western Americana -collection the records of the Berkeley Finns are a part of collection which documents the environmental and demographic history of the American West. This thesis is a Masters thesis in Ethnology and a Master's Degree Pathway in Records and Archives Management. From an archival point of view my key points in this case study are communities as private archives and manuscripts creators as well as university libraries collections appraisal and acquisition policies. When a community archive moves from the private sphere into a public historical collection, it becomes a part of collective memory. The data was accumulated through ethnographic field work methodology. The expert interviews are a central part of in my analysis. Archival Ethnography is an emerging method in the study of archival practice. It enables the observation of the social interactions as a part of archival work. Donor relations are a less studied aspect of archival practice. Archival ethnography can be a useful tool for studying archival outreach. I apply archival ethnography in studying a community of practice. A community of practice consisting of multiple institutions and actors made the Berkeley Finns community archive project possible. I conclude that the repository in which a historical source is located can have an effect the accessibility of the source for different user groups.