Työsuhteen ehdot ja työnantajan kriisitilanteet

Abstract

Työmarkkinajärjestöt solmivat 29.2.2016 kilpailukykysopimuksen, jonka tavoitteena oli parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Työehtosopimuksiin tuli kirjata selviytymislauseke työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi työehtojen sopeuttamisen avulla, kun työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen. Tutkielman aiheena on työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimuksessa mainitsema selviytymislauseke. Tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymykseen, minkä sisältöisenä selviytymislauseke on otettu työehtosopimusten osaksi. Tutkimus selvittää myös, mitä työsuhteen ehtoja voidaan selviytymislausekkeen nojalla tilapäisesti heikentää. Lisäksi tutkimus vertaa selviytymislausekkeen suhdetta työnantajan yksipuoliseen mahdollisuuteen muuttaa työehtoja kollektiivisella irtisanomisperusteella.

Tutkimus keskittyy virka- ja työehtosopimusten sisältämiin selviytymislausekkeisiin. Virka- ja työehtosopimusten lisäksi lähteinä olen käyttänyt paikallista sopimista käsittelevää kirjallisuutta, suomen-, ruotsin- sekä englanninkielisiä artikkeleita sekä oikeuskäytäntöä. Selviytymislausekkeiden sisällöt sekä on jaettu kategorioihin yksityiskohtaisen tiedon tuottamiseksi.

Selviytymislausekkeiden pituus ja sisältö vaihtelevat sopimusaloittain. Selviytymislausekkeen soveltaminen edellyttää työvoiman vähentämistarvetta tai esimerkiksi äkillistä kriisiä. Luottamusmiehen rooli tilannetta todettaessa sekä neuvoteltaessa vaihtelee eri työehtosopimusten välillä, ja työehtosopimusosapuolien osallistuminen oli mahdollistettu noin kolmasosassa lausekkeista. Merkittävimmät työsuhteen ehdot, joita voidaan tilapäisesti heikentää, koskevat palkkaa ja lomarahaa. Puolestaan vähimmäispalkasta, säännöllisestä työajasta tai työntekijän henkilökohtaisista lisistä on kiellettyä poiketa useissa selviytymislausekkeissa. Työntekijöille annettavat kompensaatiot on mahdollistettu noin puolessa työehtosopimuksista. Selviytymislauseke on osa suuntausta paikallisen sopimisen kehittämiseksi. Se ei juurikaan lisää olemassa olevia keinoja työehtojen heikentämiseen, sillä kollektiivisella irtisanomisperusteella tapahtuva ehtomuutos on soveltamisalaltaan samankaltainen. Selviytymislausekkeiden soveltamisen laajuus jäänee Suomen talouskehityksestä riippuvaiseksi, mutta työehtosopimusten osaksi ne lienevät tulleen pysyvästi.