"Tällä ratkaistaan yhteiskunnan ongelmia, jotka ei ratkea näillä keinoilla" : Paikalliset lukiomarkkinat koulutuspoliittisten uudistusten pyörteissä

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee viimeaikaisten koulutuspoliittisten uudistusten vaikutusta lukioiden eriytyvillä koulumarkkinoilla. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan sitä, miten oppivelvollisuuden laajeneminen, uusi lukiolaki ja lukion opetussuunnitelma, sekä korkeakoulujen valintauudistus näyttäytyvät Turun keskuskaupungin korkean sisäänpääsykeskiarvon ja seutukuntien matalamman sisäänpääsykeskiarvon lukioissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten uudistukset näyttäytyvät näissä lukioissa, ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä keskuskaupungin ja seutukuntien välillä on havaittavissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana laajempaa tutkimushanketta, jossa on selvitetty viimeaikaisten koulutuspoliittisten uudistusten tahattomia yhteisvaikutuksia. Tähän tutkimukseen valittu aineisto koostuu 12 lukioiden rehtorin ja opinto-ohjaajan haastattelusta, jotka on kerätty vuonna 2021. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että niin keskuskaupungin kuin seutukuntienkin lukioissa painitaan monien koulutuspoliittisiin uudistuksiin liittyvien haasteiden kanssa. Seutukunnissa huolta herätti erityisesti henkilöstöresurssien määrä, varsinkin opinto-ohjauksen suhteen. Laajenevan oppivelvollisuuden nähtiin lisäävän keskustasta tulevien matalamman keskiarvon opiskelijoiden määrää, jonka myötä erilaiset haasteet ja esimerkiksi keskeytykset saattaisivat lisääntyä ja kuormittaa opinto-ohjaajia. Keskuskaupungin lukioissa huolta herätti erityisesti korkeakoulujen valintauudistukseen liittyvä todistusvalinta. Opiskelijat kokivat valtavia paineita koko lukio-opintojen ajan, ja taktikointia tehtiin oppiainevalinnoissa heti lukion alusta asti. Myös ylioppilaskokeiden uusijoiden ja lukion hitaammassa tahdissa suorittaneiden määrä oli lisääntynyt, sillä lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin haluttiin panostaa, jotta koulupaikka aukenisi niiden ansiosta. Yhteisesti rehtoreita ja opinto-ohjaajia mietityttivät taloudellisten resurssien riittävyys, sekä uudistusten kiireinen valmistelu ja toteutusajankohta. Uudistusten toteutus heti koronavuosien jälkeen nähtiin turhan kuormittavana, ja rahoitus ei vastannut uudistusten tarpeita. Uudistuksissa nähtiin myös hyvää – ainakin periaatteen tasolla – mutta käytännön toteutusten nähtiin menneen monessa asiassa pieleen. Ongelmia, joita lasten ja nuorten koulutuspolulle liittyy, pyrittiin korjaamaan tavalla, joka ei ratkaise ongelmien perimmäistä syytä.