Kotihoidossa olevan ikääntyneen asiakkaan kokemuksia liikkumisen pelkoa vahvistavista ja vähentävistä tekijöistä : Monimenetelmätutkimus
Ladataan...
676.77 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset6
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Liikkumisella on tärkeä merkitys hyvinvoinnin ja toiminnallisen terveyden näkökulmasta. Liikkumista voi kuitenkin haitata pitkäaikaiset sairaudet, kipu ja toimintakyvyn heikentyminen. Edellä mainituista tekijöistä voi seurata liikkumattomuutta, jopa liikkumisen pelkoa. Ikääntyneillä tuki- ja liikuntaelimistön kivut lisäävät kipuun liittyvää liikkumisen pelkoa, jonka on todettu olevan yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen, heikompaan toimintakykyyn ja lisääntyneeseen paikallaan oloon. Sen sijaan ikääntyneiden kokemuksia liikkumisen pelosta on tarkasteltu harvoin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotihoidossa olevan ikääntyneen asiakkaan kokemuksia liikkumisen pelkoa vahvistavista ja vähentävistä tekijöistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka perustella voidaan kohdentaa interventioita liikkumisen pelon vähentämiseksi ja liikkumaan rohkaisemiseksi.
Tutkimus toteutettiin yhdistävänä asetelmana, jossa määrällinen aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ja laadullinen aineisto teemahaastattelulla. Kohderyhmänä oli yhden tarkoituksenmukaisesti valitun hyvinvointialueen kotihoidon asiakkaat, otoskoko oli 10. Aineistot analysoitiin erillään; määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisesti ja laadullinen aineisto induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimuksessa integroitiin määrällinen ja laadullinen aineisto tulosten vertailun ja yhdistämisen kautta, jolloin eri lähteistä saadut havainnot täydensivät toisiaan.
Tutkittavien (n=9) keski-ikä oli 84 vuotta, heillä ei ollut diagnosoitua muistisairautta ja he pystyivät liikkumaan itsenäisesti apuvälineen kanssa tai ilman. Ikääntyneistä 78 % kärsi kohonneesta liikkumisen pelosta (TSK >40 pistettä). He suhtautuivat kuitenkin liikkumiseen positiivisesti ja kokivat fyysisen aktiivisuuden helpottavan kipuja ja parantavan heidän yleistä hyvinvointiaan. Siitä huolimatta he pelkäsivät loukkaavansa itsensä harrastaessaan liikuntaa ja kokivat, etteivät voi tehdä samoja asioita kuin muut koska loukkaavat itsensä helposti. Liikkumisen pelkoa vahvisti liikkumista edistävän sosiaalisen tuen puute, liikkumista haittaava kipukokemus, toiminnallisen terveyden heikentyminen sekä uudelleen kaatumisen ja loukkaantumisen pelko. Liikkumisen pelkoa taas vähensi apuvälineiden lisäksi, resilienssi ja vahva minäpystyvyys sekä monialainen liikkumisen tukeminen.
Ikääntyneiden liikkumisen pelko eli kinesiofobia on monisyinen ongelma. Fyysisen aktiivisuuden välttämisellä ja istuvalla elämäntavalla on negatiiviset vaikutukset ikääntyneen terveyteen. Fyysinen inaktiivisuus ja kinesiofobia kulkevat usein käsikädessä ja voivat vahvistaa toinen toisiaan. Kinesiofobia eli liikkumisen pelko voi ikääntyneillä syntyä niin kaatumisen pelosta kuin lihasheikkoudesta ja nivelkivuista kuin psykologisista tekijöistä. Liikkumisen monialainen tukeminen ja kaatumisen pelkoon sekä muihin psykologisiin tekijöihin reagoiminen voisivat vähentää liikkumisen pelkoa ja lisätä kotihoidossa olevien asiakkaiden liikkumista.
Mobility is a key companent of well-being and functional ability in older adults. However, chronic conditions, pain, and declining functional ability may restrict mobility. These factors can lead to physical inactivity and, in some cases, fear of movement. Among older adults, musculoskeletal pain has been shown to increase pain-related fear of movement, which is associated with lower levels of physical activity, reduced functional ability, and increased sedentary behavior. Despite this, older adults’ subjective experiences of fear of movement have received limited attention in previous research.
The purpose of this study was to describe the experiences of older home care clients regarding factors that both increase and decrease fear of movement. The aim was to generate knowledge to support the development and targeting of nursing and multidisciplinary interventions that reduce fear of movement and promote physical activity in home care settings.
The study was conducted using a convergent mixed methods design. Quantitative data were collected using a structured questionnaire, and qualitative data were obtained through semi-structured thematic interviews. The target group consisted of home care clients from one purposively selected wellbeing services county, and the sample size was ten. The datasets were analyzed separately: quantitative data using statistical methods and qualitative data using inductive content analysis. Integration of the findings was achieved through comparison and synthesis, allowing conplimentary insights from both datasets.
The mean age of the participants (n = 9) was 84 years. None of the participants had a diagnosed cognitive disorder, and all were able to ambulate independently, either with or without an assistive mobility device. A total of 78 % participants reported elevated fear of movement (TSK > 40 points). Despite this, participants expressed positive attitudes toward mobility and perceived physical activity as contributing to pain relief and enhanced overall well-being. Nevertheless, they expressed concern about risk of injury during physical activity and perceived themselves as more vulnerable to injury compared to others.
Factors the reinforced fear of movement included a lack of care-related and social support that promotes mobility, pain experiences limiting movement, decline in functional ability and fear of recurrent falls and injuries. In contrast, fear of movement was mitigated by the use of assistive devices, psychological resources such as resilience and strong self-efficacy, as well as multidisciplinary and person-centered support for mobility.
Fear of movement, or kinesiophobia, among older adults is a multifactorial phenomenon that has significant implications for nursing practice. Avoidance of physical activity and sedentary behavior negatively affects on older adults’ health and functional ability. Physical inactivity and kinesiophobia often coexist and may reinforce one another. In older adults, kinesiophobia may develop as a result of fear of falling, muscle weakness, joint pain, and psychological factors. Addressing fear of movement through nursing assessment, multidisciplinary collaboration, and targeted psychosocial support may reduce fear of movement and promote physical activity among home care clients.