Kolme kasvatusajattelun klassikkoa: : Soinisen, Hollon ja Salomaan pedagogisen ajattelun suhde nykyajan kasvatusajatteluun

Abstract

Tutkimuksessa tutkitaan millä tavoin suomalaisten kasvatusajattelijoiden: Soinisen, Hollon ja Salomaan pedagogiset näkemykset ovat olleet vaikuttamassa nykyisten pedagogisten viitekehysten: tutkivan oppimisen, ilmiöoppimisen ja positiivisen pedagogiikan syntyyn ja muotoutumiseen nykyisiin elementteihin? Teoreettisena viitekehyksenä toimivat modernit ideat ja näkemykset tutkivasta oppimisesta, ilmiöoppimisesta ja positiivisesta pedagogiikasta. Menetelmänä toimii hermeneuttinen/kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

Kirjallisuuskatsauksessa pedagogiset viitekehykset ohjaavat kasvatusajattelijoiden ja muiden tutkijoiden dialogista keskustelua, synnyttäen horisonttien fuusioitumista. Dialoginen keskustelu todentaa tämän kirjallisuuskatsauksen hermeneuttista luonnetta.

Tässä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota oppimisen tilaan, oppilaan ja opettajan toimijuuteen sekä pedagogisiin lähestymistapoihin ja tunnetilaan heidän välillään. Huomiota kiinnitetään siihen, miten kouluissa tuetaan oppimisviihtyvyyttä ja saadaan oppilaat motivoitumaan ja kiinnittymään koulun käyntiin ja oppimiseen, miten koulu integroituu yhteiskuntaan ja oppilaan arkeen, minne saakka koulun rajat ulottuvat ja missä puolestaan vaikutus lakkaa? – Miten opettajan mentaalinen rooli vaikuttaa oppijan omaan opiskelumotivaatioon ja lähestymistapaan oppiaineissa tai miten kouluun kiinnittymistä voi tukea? – Edellä mainitut kysymykset ovat relevantteja, sillä opiskelijoiden opiskeluprosessiin kiinnittyminen ja tunteet ja niiden käsittely ovat tärkeitä ja ratkaisevia elementtejä, osana oppimisprosessien onnistumista.