Lauantain toivotuista Aamulypsyyn. Radiomuistot ja radion kuuntelu suomalaisten elämässä

Abstract

Tutkielmassa lähestytään eri-ikäisten suomalaisten radioon ja radion kuunteluun liittyviä muistoja muistitietotutkimuksen avulla. Tutkin, mitä radiosta ja radion kuuntelusta muistetaan, miksi juuri nämä mainitut asiat ovat jääneet mieleen ja mikä merkitys muistoilla on. Lisäksi selvitän radion kuuntelun merkitystä vastaajien elämässä ja sen mahdollista muutosta. Tutkimuksen aineisto on muodostettu verkkokyselyn avulla, ja aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin ja lähiluvun menetelmiä käyttäen. Muistitietotutkimuksen ajatusmallin mukaisesti tutkimuksessa tärkeitä ovat muistelijan omat subjektiiviset kokemukset ja muistot, ei niinkään niiden oikeellisuus.

Tutkimukseen vastanneiden (88 henkilöä) muistoissa korostuvat toisaalta kuuntelupaikan tai -hetken erityisyys, toisaalta arkisuus ja niin kutsutut tavalliset radionkuunteluhetket. Vastaajien mieleen ovat jääneet etenkin kesä ja radion kuuntelu mökillä, yölliset kuunteluhetket ja joulun aika. Radiomusiikkiin liittyviä muistoja kerrottiin paljon, koska nuorena oli tärkeää äänittää radiosta musiikkia omalle c-kasetille. Muistot luovat jollain tavalla turvallisia ja lämpimiä mielikuvia esimerkiksi lapsuudesta. Kerrottuja muistoja yhdistää ja niiden mieleen jäämistä selittää nostalgia, jonka kautta muistellut hetket ja asiat muistetaan kauniina ja mukavina. Nostalgia auttaa muistamaan hyvät hetket ja unohtamaan ikävät, mikä selittää sen, että suurin osa vastaajien muistoista oli hengeltään positiivisia. Muistot ja niiden kertominen ovat myös osaltaan muistelijoiden identiteetin rakennuspalikoita, minkä vuoksi tietyt muistot ovat jääneet mieleen ja niistä kertominen on tärkeää oman itsen kannalta.

Tutkimuksen perusteella ei voi selvästi sanoa, että radionkuuntelu olisi erityisesti lisääntynyt tai vähentynyt vuosien aikana, sillä kummankinlaisia vastauksia tuli melko tasapuolisesti. Radion kuuntelu on muuttunut liikkuvammaksi ja kuuntelupaikat ovat monipuolistuneet, sillä radiota pystyy nykyään kuuntelemaan lähes missä vain. Sitä kuunnellaan yhä enemmän internetissä esimerkiksi Yle Areenasta ja liikkeellä ollessa. Vastaajat pitävät radiota edelleen tärkeänä välineenä ja ymmärtävät sen arvon, vaikka eivät sitä välttämättä aktiivisesti kuuntele. Tutkimuksessa tuli esiin lisäksi se, että verkkokyselyllä pystyy saamaan vastaajiksi myös liki 80-vuotiaita ihmisiä, ei pelkästään nuoria. Suomalainen kulttuuriin ja merkityksiin sitoutuva radiotutkimus on ollut viime aikoina harmittavan vähäistä. Tältä alalta jatkotutkimusta tulisi saada lisää, jotta esimerkiksi radiomuistoja saadaan 2000-luvulla kerättyä ja tutkittua laajemmin, ennen kuin vanhemman sukupolven muistitieto häviää.