COVID-rokotusten estovaikutukset pitkittyneeseen koronavirustautiin

Abstract

Joulukuussa 2019 Wuhanissa Kiinassa sai alkunsa epidemia, jonka aiheuttajana oli ihmisille uusi akuutin hengitystieinfektion aiheuttava SARS-CoV-2 (’severe acute respiratory syndrome coronavirus 2’). Epidemia levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, joka jatkuu edelleen. COVID-rokotteilla, jotka onnistuttiin kehittämään ennennäkemättömän nopeasti, on onnistuttu vähentämään huomattavasti vakavan akuutin infektion kehittymisen riskiä ja COVID-19-kuolleisuutta. Taudin leviämistä ei kuitenkaan ole pystytty kokonaan estämään viruksen mutaatioherkkyyden ja uusien virusvarianttien ilmaantuvuuden takia. Akuutin hengitystieinfektion jälkeen osalle sairastuneista kehittyy pitkäkestoisia, viikoista kuukausiin kestäviä toimintaa ja työkykyä heikentäviä jälkioireita; muun muassa pitkittynyttä yskää, nivelkipuja, väsymystä, aivosumua ja sydänoireita. Oireyhtymää kutsutaan tällöin pitkittyneeksi koronavirusoireyhtymäksi (pitkä korona). Pitkän koronan oireita on jo tunnistettu yli 200, sillä virus vaikuttaa useisiin elimiin ja elinjärjestelmiin. Oireet ja niiden kesto vaihtelevat yksilöiden välillä, ja ne riippuvat myös akuutin infektion aiheuttaneesta virusvariantista. Vaikka tietämys oireyhtymän patofysiologiasta lisääntyykin koko ajan, diagnostiset menetelmät ja hoitomenetelmät ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Koronavirusinfektion pitkittyneet oireista voikin maailmanlaajuisesti kehittyä ”jälkipandemia”, joka jatkaa yhteiskunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormittamista. COVID-19-rokotteet on suunniteltu ehkäisemään tehokkaasti akuuttia hengitystieinfektiota, mutta niillä on mahdollisesti myös yhteys pitkittyneen oireyhtymän ilmentymiselle. Nykyisten tutkimuslöydösten perusteella onkin mahdollista, että infektiota edeltävällä tai infektion jälkeen otetulla rokotteella on estovaikutuksia pitkän koronan kehittymiselle. Tämän lisäksi rokotteen ottaminen voi lieventää pitkän koronan oireita sekä lyhentää niiden kestoa. Tässä tutkielmassa verrataan artikkelien tutkimusdataan nojaten pitkittyneen koronavirusoireyhtymän ilmentymistä rokotetuilla ja rokottamattomilla ja pohditaan, onko koronarokotteen ottamisella estovaikutuksia taudin kehittymiselle tai mahdollisia lieventäviä vaikutuksia sen oirekuvaan. Vertailussa tärkeimpänä riskitekijänä pidetään rokottamattomuutta.