COVID-rokotusten estovaikutukset pitkittyneeseen koronavirustautiin

dc.contributor.authorVuorinen, Elias
dc.contributor.departmentfi=Biolääketieteen laitos|en=Institute of Biomedicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Virusoppi|en=Virology|
dc.date.accessioned2025-11-14T22:30:31Z
dc.date.available2025-11-14T22:30:31Z
dc.date.issued2025-11-12
dc.description.abstractJoulukuussa 2019 Wuhanissa Kiinassa sai alkunsa epidemia, jonka aiheuttajana oli ihmisille uusi akuutin hengitystieinfektion aiheuttava SARS-CoV-2 (’severe acute respiratory syndrome coronavirus 2’). Epidemia levisi maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, joka jatkuu edelleen. COVID-rokotteilla, jotka onnistuttiin kehittämään ennennäkemättömän nopeasti, on onnistuttu vähentämään huomattavasti vakavan akuutin infektion kehittymisen riskiä ja COVID-19-kuolleisuutta. Taudin leviämistä ei kuitenkaan ole pystytty kokonaan estämään viruksen mutaatioherkkyyden ja uusien virusvarianttien ilmaantuvuuden takia. Akuutin hengitystieinfektion jälkeen osalle sairastuneista kehittyy pitkäkestoisia, viikoista kuukausiin kestäviä toimintaa ja työkykyä heikentäviä jälkioireita; muun muassa pitkittynyttä yskää, nivelkipuja, väsymystä, aivosumua ja sydänoireita. Oireyhtymää kutsutaan tällöin pitkittyneeksi koronavirusoireyhtymäksi (pitkä korona). Pitkän koronan oireita on jo tunnistettu yli 200, sillä virus vaikuttaa useisiin elimiin ja elinjärjestelmiin. Oireet ja niiden kesto vaihtelevat yksilöiden välillä, ja ne riippuvat myös akuutin infektion aiheuttaneesta virusvariantista. Vaikka tietämys oireyhtymän patofysiologiasta lisääntyykin koko ajan, diagnostiset menetelmät ja hoitomenetelmät ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Koronavirusinfektion pitkittyneet oireista voikin maailmanlaajuisesti kehittyä ”jälkipandemia”, joka jatkaa yhteiskunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormittamista. COVID-19-rokotteet on suunniteltu ehkäisemään tehokkaasti akuuttia hengitystieinfektiota, mutta niillä on mahdollisesti myös yhteys pitkittyneen oireyhtymän ilmentymiselle. Nykyisten tutkimuslöydösten perusteella onkin mahdollista, että infektiota edeltävällä tai infektion jälkeen otetulla rokotteella on estovaikutuksia pitkän koronan kehittymiselle. Tämän lisäksi rokotteen ottaminen voi lieventää pitkän koronan oireita sekä lyhentää niiden kestoa. Tässä tutkielmassa verrataan artikkelien tutkimusdataan nojaten pitkittyneen koronavirusoireyhtymän ilmentymistä rokotetuilla ja rokottamattomilla ja pohditaan, onko koronarokotteen ottamisella estovaikutuksia taudin kehittymiselle tai mahdollisia lieventäviä vaikutuksia sen oirekuvaan. Vertailussa tärkeimpänä riskitekijänä pidetään rokottamattomuutta.
dc.format.extent23
dc.identifier.olddbid211426
dc.identifier.oldhandle10024/194446
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/930
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20251114108065
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/194446
dc.subjectCOVID-19, SARS-CoV-2, pitkittynyt koronavirusoireyhtymä (long COVID), rokotteet
dc.titleCOVID-rokotusten estovaikutukset pitkittyneeseen koronavirustautiin
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Vuorinen_Elias_opinnayte.pdf
Size:
847.3 KB
Format:
Adobe Portable Document Format