Paikkaidentiteetit ja ikä puoluevalinnan taustamuuttujina

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten paikkaidentiteetti ja ikä ovat yhteydessä puoluevalintaan. Paikkaidentiteetillä viitataan subjektiiviseen käsitykseen siitä, mihin asuinaluetyyppiin vastaaja mieltää itsensä kaupunki–maaseutu-akselilla. Puoluevalinta viittaa tutkielman viitekehyksessä siihen, mitä puoluetta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Suomalainen puoluekenttä on sirpaloituneempi kuin koskaan ennen, ja puoluekannatuksen taustalla vaikuttavat entistä enemmän perinteisten sosioekonomisten jakolinjojen sijaan identiteetti, elämäntyyli ja kokemukset. Tämän vuoksi on ajankohtaista tarkastella puoluevalinnan taustalla vaikuttavia muuttujia kokemuksellisuuden näkökulmasta.

Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu katsauksesta suomalaisen puoluerakenteen historialliseen kehitykseen sekä ikään ja aluetyyppeihin puoluevalinnan taustamuuttujina. Aineistona hyödynnän vuoden 2020 maaseutubarometria. Aineiston perusjoukko muodostuu yli 15-vuotiaista Suomen kansalaisista. Analyysivaiheessa rajasin käsiteltävät puolueet kannatukseltaan maaseutupainotteisiin keskustaan ja perussuomalaisiin sekä kaupunkipainotteisiin kokoomukseen ja vihreisiin. Aineistoa analysoitiin Stata 18.5 -ohjelmistolla tekemällä multinomiaalinen logistinen regressioanalyysi ja interaktio.

Paikkaidentiteetti ja ikä ovat aineistossa yhteydessä puoluevalintaan, kun niitä tarkasteltiin yksittäin taustamuuttujina. Tämän jälkeen suoritettu interaktio muuttujien välillä osoittaa, että paikkaidentiteetti on merkitsevä taustatekijä myös tarkasteltuna yhdessä vastaajien iän kanssa. Aineiston puutteiden vuoksi tulosten luotettavuus on kuitenkin heikko. Analyyttinen aineisto on kooltaan pieni ja edustavuudeltaan vinoutunut myös silloin, kun aineistosta löytyvä painokerroin otetaan mukaan analyysiin. Tutkielman teoreettinen viitekehys kuitenkin osoittaa, että paikkaidentiteetin yhteys puoluevalintaan on perusteltu ja ajankohtainen tutkimusaihe. Aihetta voitaisiin tutkia paremmin aikasarja-aineistolla, jonka havaintojoukko on suurempi. Näin voitaisiin saada kattavampia ja todenmukaisempia tuloksia paikkaidentiteetin vaikutuksesta puoluevalinnan todennäköisyyteen.