SYÖPÄPOTILAIDEN HAAVOITTUVUUS KLIINISESSÄ TUTKIMUKSESSA

Abstract

Tämä lääketieteen syventävien opintojen tutkielma tarkastelee haavoittuvuutta kliinisen tutkimuksen kontekstissa keskittyen erityisesti syöpäpotilaisiin. Tutkielmassa perehdytään haavoittuvuuden erilaisiin määritelmiin sekä niihin liittyviin haasteisiin. Lisäksi tunnistetaan syöpäpotilaille tyypillisiä haavoittuvuustekijöitä ja tarkastellaan niiden merkitystä kliinisten tutkimusten toteutuksessa. Tavoitteena on muodostaa eettinen pohdinta siitä, miten eri tekijät yhdessä vaikuttavat potilaiden alttiuteen vahingoittumiselle tutkimustilanteissa ja miten nämä tekijät voidaan huomioida oikeudenmukaisuuden sekä muiden tutkimusta ohjaavien eettisten perusvaatimusten turvaamiseksi.

Tutkielma perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jossa analysoidaan kliinisen tutkimuksen eettisiä periaatteita, tietoon perustuvan suostumuksen merkitystä, haavoittuvuuden käsitettä sekä syöpäpotilaita omana haavoittuvana ryhmänään. Aineistona on käytetty kansainvälisiä ja kotimaisia tieteellisiä artikkeleita, kansallisia rekisteritietoja sekä haavoittuvuutta ja tutkimusetikkaa käsittelevää filosofista kirjallisuutta.

Tutkielma osoittaa, että syöpäpotilaiden haavoittuvuus syntyy yksilöllisten, sairauteen liittyvien ja rakenteellisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Samalla se tuo esiin haavoittuvuuden määrittelyyn liittyviä haasteita ja niiden vaikutuksia haavoittuviksi ajateltujen ryhmien osallistumiseen kliinisiin tutkimuksiin. Tutkielma korostaa tapauskohtaisen arvioinnin, riittävien suojatoimien ja inklusiivisten tutkimusasetelmien merkitystä, jotta näyttöön perustuva lääketiede palvelisi tasapuolisesti kaikkia.