Talousjohdon tehtävät, rooli, kompetenssit ja persoonallisuus

Abstract

Talousjohdon roolia on tutkittu 1950-luvulta alkaen. 1990-luvulta tähän päivään saakka aihealueen tutkimuksessa on painotettu talousjohdon muuttunutta roolia, jossa roolin on katsottu muuttuneen organisaation pavunlaskijasta lähemmäksi aktiivista liikekumppania. Nykyään talousjohdon henkilöltä odotetaan organisaation toimintaympäristön laajaa ymmärtämistä sekä kykyä muutoksen johtamiseen. Tämän päivän talousjohtoa voidaan kuvailla yrityksen aktiiviseksi liiketoimintakumppaniksi, jonka tehtävänä on tukea ja motivoida organisaation muuta johtoa päivittäisessä päätöksenteossa. Aihealueen aikaisemmassa kirjallisuudessa syvällisempi tarkastelu siitä, miten erilaisissa organisaatioissa Suomessa laskentatoimen kehitystrendit ovat käytännössä vaikuttaneet talousjohdon tehtäväkenttään, rooliin, kompetensseihin ja persoonallisuuteen, on jäänyt vähemmälle painotukselle. Tämän tutkielman tavoitteena on vastata tähän tutkimusaukkoon sekä selvittää muun muassa se, minkälaista osaamista talousjohto tarvitsee uusien kehitystrendien myötä Suomessa erilaisissa organisaatioissa.

Tutkielma toteutettiin toiminta-analyyttisenä tutkimuksena. Tutkielman teoreettisessa osuudessa käsitellään talousjohdon tehtäväkenttää, roolia, kompetensseja sekä persoonallisuutta. Teoreettisessa osuudessa esitellään myös Mintzbergin viitekehys rooleista, Väärälän viitekehys kvalifikaatioista ja Pihlannon viitekehys persoonallisuudesta. Teoreettinen osuus pohjautuu aihealueen aikaisempaan kirjallisuuteen. Tutkielman empiirinen osuus koostuu talousjohdolle tehdyistä teemahaastatteluista, joiden pohjalta pyritään saamaan kuva talousjohdon tehtäväkentästä, roolista, osaamisesta ja persoonallisuudesta tänä päivänä erilaisissa organisaatioissa Suomessa.

Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, että talousjohdon tulee ymmärtää organisaation liiketoimintaa ja asioiden syy-seuraus suhteita aikaisempaa laajemmin. Tutkielmassa tehtiin mielenkiintoinen uusi havainto aihealueen aikaisempaan kirjallisuuteen verrattuna talousjohdon syy-seuraus suhteiden ymmärtämisessä: talousjohto jakaa tiedon kovaan ja pehmeään tietoon. Tämän lisäksi laskentatoimen saralla tapahtuneet muutostrendit vaikuttavat talousjohdolta vaadittavaan osaamiseen ainakin sosiaalisten taitojen osalta. Talousjohdon osaamista tarkasteltaessa nousi tutkielman empiirisessä osassa esille sosiaalisten taitojen painottaminen aivan uudessa mittakaavassa aihealueen aikaisempaan tutkimukseen verrattuna. Talousjohdon täytyy pystyä kommunikoimaan, neuvottelemaan, kuuntelemaan, esiintymään sekä tuomaan omia näkemyksiä vakuuttavasti esille – tänä päivänä talousjohdolle ei riitä pelkästään ”numeromiehenä” oleminen.