Verotuksellinen epävarmuus tilinpäätösraportoinnissa : Tutkimus Helsingin pörssin suurista yhtiöistä 2016-2018

dc.contributor.authorKnihtinen, Henna
dc.contributor.departmentfi=Laskentatoimen ja rahoituksen laitos|en=Department of Accounting and Finance|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Laskentatoimi ja rahoitus|en=Accounting and Finance|
dc.date.accessioned2020-05-27T21:00:51Z
dc.date.available2020-05-27T21:00:51Z
dc.date.issued2020-05-09
dc.description.abstractYritysverotus on ollut viime aikoina merkittävien muutosten kohteena sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Muutosten seurauksena verotusympäristö on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi esimerkiksi luomalla lainsäädännön tulkintaan ja sen soveltamiseen epävarmuutta. Tällainen erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa korostuva verotuksellinen epävarmuus on ollut kasvussa viime vuosina. Yhtiöihin kohdistuva epävarmuus, kuten verotuksellinen epävarmuus, kiinnostaa yhtiöiden tilinpäätösinformaation käyttäjiä ja toisaalta luo haasteita raportoiville yrityksille. Verotuksellisesta epävarmuudesta raportointi on tätä tutkielmaa kirjoittaessa murroksessa. Aikaisemmin kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa ei ole esitetty ohjeistusta verotuksellisen epävarmuuden raportoinnista. Kuitenkin 1.1.2019 alkaen sovellettavaksi on tullut IAS 12 -standardia tarkentava IFRIC 23 -tulkintaohje, joka käsittelee ja ohjeistaa verokohteluun liittyvästä epävarmuudesta. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida, miten ja mitä Helsingin pörssin päälistalla listatut suuret yhtiöt ovat raportoineet verotuksellisesta epävarmuudesta ennen IFRIC 23 -tulkintaohjeen käyttöönottoa. Lisäksi tarkastellaan, miten verotuksellisen epävarmuuden raportointi on kehittynyt vuosina 2016–2018 sekä onko verotuksellisen epävarmuuden raportoinnissa havaittavissa toimialakohtaisia eroja. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin sisällön erittelyä ja sisällönanalyysiä hyödyntämällä. Aineisto koostui 28 yhtiön konsernitilinpäätöksistä, toimintakertomuksista sekä tilintarkastuskertomuksista. Tutkimuksessa verotuksellisen epävarmuuden raportoinnissa havaittiin vaihtelua. Raportoinnin taso vaihteli sekä yhtiöittäin että toimialakohtaisesti. Verotuksellisen epävarmuuden raportoinnin taso ei lisääntynyt merkittävästi aikavälillä 2016–2018. Yhtiöt tekevät yhtiökohtaisia valintoja raportoinnin tasostaan. Yhtiöt siis haluavat tuoda eri tavoin esiin verotuksellista epävarmuutta raportoinnissaan. Eniten yhtiöt raportoivat verotuksellisen epävarmuuden lähteistä, verotuksellisen epävarmuuden raportoinnissa käytetystä johdon harkinnasta, verotukseen liittyvistä verotarkastuksista ja oikeudenkäynneistä sekä verotuksellisen epävarmuuden huomioimisen laatimisperiaatteesta. Vähiten raportoitiin verotuksellisen epävarmuuden hallinnan keinoista sekä kvantifioitiin epävarmoja veropositioita.
dc.format.extent152
dc.identifier.olddbid166544
dc.identifier.oldhandle10024/149678
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/21469
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020052739356
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149678
dc.subjectverotuksellinen epävarmuus, tuloverot, IAS 12, IFRIC 23, suuret yhtiöt, Helsingin pörssi
dc.titleVerotuksellinen epävarmuus tilinpäätösraportoinnissa : Tutkimus Helsingin pörssin suurista yhtiöistä 2016-2018
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Knihtinen_Henna_opinnayte.pdf
Size:
2.84 MB
Format:
Adobe Portable Document Format